Lajeina 100 m, korkeus, pituus ja kuulantyöntö. Minun jaloista ei löytynyt kimmoisuutta, eikä nopeusvoimaa. Myös tekniikat oli hakusessa ja samoin räjähtävyys. No, nuo ei liene ihme, kun on vaan maannut sohvalla ja levänyt tai sitä ennen lähinnä treenannut kestävyyslajeja. Miksi ihmeessä olen jättänyt kaikki hyppy- ja noepuslajit jonnekin unholaan. Olen todella pettynyt itseeni. Onneksi on kaksi kuukautta aikaa treenata sekä lajeja, että kroppaa 10-ottelukuntoon.
Tulokset:
100 m - 15,4 s
Korkeus - 125 cm (130 cm oli tavoite)
Pituus - 375 cm (385 oli tavoite)
Kuula - 7,76 m (7,5 m oli tavoite)
Olisi luullut, että edes kuula olisi lentänyt pidemmälle, mutta ei vain löytynyt minkäänlaista tempoa tai kropanhallintaa. Seuraavassa kuvassa surkean korkeushypyn näyte. Perse pitäisi saada ylös, pitäisi hypätä eikä kaatua, ohjaava käden pitäisi nousta ja pitäisi juosta loppuun asti. Ihan vain muutama parannus mainitakseni.
Pistin myös hankintaan uudet piikkarit. Vanhat kun ovat 1980-luvulta ja aika löysät. Lisäksi pohjat irtoaa. Vaikka onhan nuo nyt legendaariset. :)
Ja lopuksi vielä Polarin arvoja. Mittaus oli päällä alusta loppuun lämittelyineen ja loppuvenyttelyineen.
2h 53 min
Syke ka 117 / max 184
1264 kcal
__________________________________________
Toisen tämän sivuston blogittajan jalat kärsivät edelleen viime viikonlopun turnauksesta. Maanantainen vire loikkatreeneissä oli siis pelkkää hämäystä. Takareidessä kiristi sen verran sopivasti, että jätin 100m kellotuksen välin ja pyrin juoksemaan rennosti tsempaten Noraa. Piikkarit laitettiin kuitenkin ensimmäistä kertaa jalkaan tänä vuonna, joten enää ei voi jossitella senkään suhteen.
Korkeudessa tavoite 150 ylitettiin. Pituudessa piti hypätä 8 askeleen vauhdilla ja ehkä yllättävintä oli nappiponnistus joka kerta. 450 oli tavoite, mutta 445 jäätiin. Jalat olivat aika tyhjät. Kuula nyt ei koskaan ole ollut meitsin vahvin laji, mutta kyllä sekin lensi sentään 825. Tietyllä tapaa saavutus siis sekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti