Sitä ja tätä ja kipeänä

BB:n jälkeen tiistaina kotipihan askarointia. Pari tuntia pihahommia käy työstä. Voi merkata treeniksi, koska hiki virtas. Keskiviikkona kiipeilyä Kvarnbyssä. Vain muutama nousu, koska yhtä reittiä kahdesti ja toista reittiä vaivalloisesti ja sitten olikin jo yö.

Torstaina ja perjantaina unta palloon tai muuta lepäilyä. En tiedä mikä oli, ainakin vähän flunssaa, vähän vatsavaivoja ja suunnatonta väsymystä. Lauantaina kiipeilyyritys. Yhtä reittiä kahdesti ja sitten helpompaa. Toisella nousulla silläkin reitillä sitten napsahti. Olkavarsi jäi köyden ja kallion väliin pudotessa ja kädessä koko ojentajan mittainen haava ja mustelma. Onneksi selvittiin lähinnä säikähdyksellä, mutta kiipeilyt sillä erää jäi siihen.

Sununntaina mustikanpoimintaa ja kanttarellien metsästystä kolme tuntia. Ei käynyt liikunnasta, vaikka tulikin käveltyä, kyykittyä ja ponnisteltua, koska ei tullut hiki. Uusi viikko alkoi sitten taas levolla. Töistä suoraan kotiin nukkumaan ja 14h unta palloon. Toivotaan viikolle sporttimielessä parempaa jatkoa.

Jaloille kyytiä

Keskiviikon makkarat ansaittiin pitkällä kävelylenkillä ympäri Ymmerstaa ja Tuomarilaa. Yllättävän paljon uusia polkuja löytyy ihan lähikulmilta. Jahka tuo olkapää tulee kohta kuntoon niin uskaltaa lähtee fillarilla tekemään vähän pidempää retkeä.

Torstaina oli taas vuorossa Elixia. Kuntopyörällä väkisinhinkkausta 25 minuuttia ja sen jälkeen pakkovenyttelyä. Punttiosuus tehtiin lähinnä prässillä sekä etureisipenkillä. Jotain oli ilmeisesti tapahtunut raajoissa, koska yöllä heräsin siihen, että oikea jalka oli puutunut kokonaan. Jännittävää.

Love affair

Olkapään jänteen "lievä epätila" haittaa luonnollisesti sporttaamista pahasti. Näin ollen olenkin yrittänyt tehdä jälleen kerran lähempää tuttavuutta kuntopyörän kanssa. Pari päivän yrityksistä huolimatta tämä rakkaussuhde ei oikein tunnu ottavan tulta alleen. Puolisen tuntia pyörän päällä on täyttä horroria. Onneksi telkusta tuli sentään toissapäivänä "I Used to be Fat", joten en uskaltanut jättää fillarointia heti sikseen.

Fillaroinnin lisäksi tuli maanantaina tehtyä jalkapuntti ja eilen enemmänkin vatsalihaspainotteista vääntelyä jumppamatolla. Saas nähdä, mitä keksin tänään.

B+B

Ei bed+breakfast, ei big+brother, ei blemish+balm, vaan biitsi+boulderointi. :)

Salmisaari oli päivän sana, kun ulkona tuli vettä kuin Esterin...you know...stä. Biitsillä 1,5 ensin lämppää elätellen, sitten jalat maassa ja lopuksi 3 erää. Neljällä on niin helppo pelata ja kun kukaan ei ollut suunnitellut mitään, niin pelaaminen on helppo ratkaisu. Mutta olipa taas kivaa pitkästä aikaa sisällä, vaikka onhan tuo hallihiekka niin juoksevaa. Sain silti pari ihan mehevää hakua ja kohtuu kovia hyökkäyksiäkin. Vastaanotto oli surkeaa, tai sitten syötöt olivat vain niin kovia.

Biitsiltä kiipeilemään, mutta tällä kertaa ilman valjaita, eli boulderoimaan. Olen tullut siihen tulokseen, että tullakseni paremmaksi kiipeilijäksi mun on ratkaistava vaikeita kruxeja ja siihen ratkaisuna on boulderointi. Olis vielä pari muutakin juttua, jotka ovat kevyempi äässi, lisää voimaa ja erityisesti lisää notkeutta. Tuota voimaa tarvitaan, niin jaloissa, keskikropassa kuin käsissä ja sormissa. Nyt tuo ensimmäinen juttu tuotti jo kivaa tulosta. Samin opastuksella selvitin itselleni vaikeita haasteita sekä teknisistä että negatiivisista (vaatii voimaa erityisesti keskikropalta) reiteistä. Niin mahtavaa. Kädet pitävät hyvin kahvoissa, pystyn jo hyvin pitämään itseni käsien varassa ja hakemaan jaloille paikkaa. Lisäksi pystyn hyödyntämään kropan kiertoa ja viemään kropan lähelle seinää. Tuntuu tosi hyvältä ja tuntuu myös vatsalihaksissa, eikä voi sanoa, etteikö tuntuisi sormissakin tai lähinnä sormien ihossa. :) /N

Lyhyt kuin kanan lento

Toissa viikonlopun biitsiturnaus jäi osaltani myös kesän viimeiseksi. "Come back" Pro tourille oli sananmukaisesti lyhyt kuin kanan lento. Onneksi kuitenkin päällimmäiseksi jäi positiivinen fiilis ja halu päästä kuntoon nopeasti.

Oikean olkapään supraspinatus-jänteessä todettiin osittainen sisäinen repeämä. Tämä tarkoittaa käytännössä täyttä urheilukieltoa muutamaksi viikoksi pl. kuntopyörän sotkeminen ja jalkapuntti. Ehkä voin mennä harjoitusgreenille jopa puttaamaan. Viikko menikin lähinnä toipuessa "ketutuksesta", mutta eiköhän reitti vie salille taas tänään.

Pe ja la - kiipeily

Torstain erittäin onnistuneen sisäkiipeilykerran jälkeen jatkettiin perjantaina kiipeilyllä ulkona, kun keli olikin ennusteista poiketen aurinkoinen. Paikkana Solvalla/Nuuksio, millä nimellä se sitten tunnetaankaan parhaiten. Koska siellä monet reitit ovat entuudestaan tuttuja, niin piti siirtyä hieman haastavammille uusille. Samin kanssa molemmat ylitettiin itsemme omalle tasolle paljon korkeammalle greidatuilla seteillä. Eihän ne kerralla ylösmenneet, mutta eipä nyt kenenkään tarvinnut hinatakaan. Vain kaksi nousua mulle, kummatkaan eivät puhtaita toppeja edes yläköydellä, mutta hyvää treeniä!

Lauantaina jatkettiin Rollareilla samalla teemalla. Tällä kertaa lämmittelyksi kuitenkin pari helpompaa ja sitten niille haastavammille. Nyt tarvittiin mulle jo hieman teknisiä apuvälineitä, että sain kammettua itseni kruxin yli yhdellä reitillä. Toista, vielä jopa haastavampaa en sitten lähtenyt edes yrittämään. Loppuun omalle tasolle inasen haastava, mutta ekalla nousulla hienosti ylös, yläköydellä kuitenkin, ettei tarvinnut vauhtia kovin alhaalta hakea tippuessa. Toisella yrittämällä ei sitten enää noussutkaan niin kevyesti. Kahden edellisen ja saman päivän kiipeilyt olivat tehneet tehtävänsä ja oli turha enää yrittää kavuta mitään. Vaikka ei edes tuntunut pahalta, niin voimaa vain ei ollut enää. Kotona en saanut sormia koukkuun, jotta olisin ottanut kuvan kuluneista kynsistä, kun niin paljon kyynervarressa kiristi. Just ja just viimeisillä voimilla sain sentään otettua tämän.

Sormienpäillä on jotain tehty, kun kynnet ovat parissa päivässä noin kuluneet.

Huomenna ei kiipeillä, käsien lisäksi tuntuu nimittäin takareisissä ja vatsalihaksissa. Pääseeköhän huomenna edes sängystä ylös.

Lepo-lepo-kiipeily

Maanantain jälkeen tuli pari lepopäivää, kun ensin valmisteltiin pirskeitä ja sitten oli pirskeet. :) Toki valmistelupäivänä tuli käveltyä kaupoissa ja bussille ja bussilta kotiin, että ei se ihan hunningolle mennyt sekään päivä. Bilepäivänä sitten häärin siihen malliin akselilla keittiö-terassi, että tuli varmaan päivittäiset 12 000 askelta täyteen helposti. :)

Torstaina oli kova tarkoiuts päästä palloilemaan. Ensin arvuuteltiin keliö, että ulos vai sisään. Sitten kun päädyttiin sisään, niin uupui yksi pelikaveri. Loppujen lopuksi biitsit vaihtui kiipeilyyn. Eikä se mikään huono vaihto ollutkaan, sen verran hyvin sujui nousut. Lämmittelyksi 30 m 5a ja perään 30 m 5b/c. Kaksi jatkoa ennen loppua joutui kyllä ottamaan huilin tuolla toisella reitillä, kun ei ollut tajunnut levätä matkalla.

Pitkien nousujen päälle ensin ½ (~9m) 5c (greidaamaton, mut oma ja Samin arvio) liidi ja kuittaus ylläköydellä päälle, kun ei vaan jaksanut. Sitten toinen greidaamattoman reitin liidiyritys, sama ½ reittiä (~8m) 6a:ksi arvioitua. Sami toppas muuten molemmat, hyvä Sami. Ja vikana palana myös greidaamaton (arvio 5a tai 5b) pienillä levoilla ylös asti.

Täytyy sanoa, että hyvä setti oli. Kiipeilytaidot ovat selvästi kehittyneet kallioilla. Sisällä kun on selvät sävelet siitä, että missä seuraava ote on, niin ei mene voimia turhaan. Tulee vaan liikaa välillä höntyiltyä, kun ei malta levätä matkalla, eikä tule "pakkolepoa" otteita etsiessä. Kiipeily on kivaa! Jeejee! /N

Turnaus ja uusi viikko

Pääturnaus - check
Suoraan toiselle kierrokselle - check
Voitto pääturnauksessa - check
Pääkenttä - check

Siinä turnauksen saldo! Ei voi muuta kuin olla tyytyväinen. :D

Uusi viikko alkoi kiipeilyllä. Onneksi Suomen kesä sallii ulkoilun melko myöhäänkin illasta. Kun lähtee vasta seiskan maissa, niin ei voi olettaa, että olisi hirveästi ennen puoliyötä kotona. Onneksi kuitenkin mentiin, sillä tuli nähtyä uusi paikkakin: Kvarnby Kirkkonummella. Kivoja reittejä erilaisilla muuttujilla. Oli positiivista ja negatiivista, oli kitkaa ja halkeamia, tarvitsi frogia, käsi-jalkamatchiä ja diagonaalia. Sporttiliidiä saisi olla enemmän. Nyt en uskaltanut ollenkaan liidata, ensi kerralla pitää koittaa ainakin yksi reitti. /N

Valmistautumista

Viikonloppuna, siis jo huomenna, alkaa tosiaan sitten kesän turnaukset, siis biitsiturnaukset. Siihen ollaan tämä viikko valmistauduttu. Enemmän ehkä henkisesti kuin fyysisesti. :) Tiistaina nimittäin kiipeilin Kakarsbergetin Sektori 5:llä ja testasin hermojani haastavien kuutosten kanssa. Onneksi sielläkään ei ollut vain ja ainoastaan vaikeita reittejä, vaan tuli topattua hienosti pari muutakin. :)

Keskiviikko kuten MInkki P mainitsi meni Hietsussa. Minulle tuli plakkariin muutama treeni ja yksi erä. Nyt se on avattu ulkotreenikausi omankin parin kanssa. Eikä se huonosti alkanut, mun mielestä pelkästään positiivisesti. :)

Torstaina jatkettiin Hietsussa, pääosin säädöllä. Pelasin lämppäpelin ja pari erään ja sen jälkeen jatkoin junnujen valmennusta. Välissä kävin pelaamassa yhden erän, murskavoitolla tietysti, Minkki P:n kanssa ja jatkoin valmennuspuuhia. Rannalla tuli oltua vaivaset 4h...

Näillä mennään!!

Torstaina HUIKEETA golfia ja pari erää biitsiä

Torstaina oli sää ja seura kohdillaan, kun lähdettiin tahkoamaan Masterin Forestia. Alku sujui vähän liiankin hyvin - oli suorastaan par-putki päällä. Onneksi takaysi palautti maanpinnalle ja sain hukattua ne pakolliset pari palloa 17. väylälle. Lopputuloksena kuitenkin 43 pinnaa ja händäri tippui mukavasti. Ihan hyvä tulos noin kesän viidennellä rundilla.

Masterista ajoin kauheella kiirellä Hietsuun, missä olisi pitänyt olla jo 1,5 h aiemmin. Niinhän siinä sitten kävi, ettei pelaajia enää ollut kuin pariin erään. Tulipa läpyteltyä kuitenkin.

El Hietsu

Keskiviikko oli varmaankin ensimmäinen "virallisesti kuuma päivä" tänä kesänä. Otin ilon irti asiasta ja suuntasin Hietsuun hyvissä ajoin. Ehdin ottaa muutaman erän höntsäpelejä (ilman lämmittelyä - aina fiksua) ennen kuin päästiin varsinaisiin treeneihin. Norakin tuli paikalle, joten voimme laittaa rastin seinään ensimmäisistä ulkotreeneistä kimpassa Hietussa tänä vuonna. Onhan tässä vielä aikaa, koska ensimmäinen turnaushan on vasta lauantaina. Kai siinä kolmisen tuntia tuli suhteellisen tehokasta treeniä meikäläiselle. Ainakin peukalon (?!) kramppaaminen illalla viittasi siihen suuntaan.

Pohojanmaalla

Sunnuntaista tiistaihin vedettiinkin sitten pieni treenileiri pohojanmaalla. Siinä tuli tutuksi niin Teuvan urheilukentän tiilimurska kuin uimahallin punttiskin. Sunnuntain "pääohjelma" oli loikka/hyppytreenit kentällä ja illalla treenattiin golfmailojen käyttöä talon nurkalla. Äiti oli satsannut uusiin mailoihin ja pitihän se hiekkamaila saada laitettua "lyötyyn" kuntoon. Maanantaina oli punttisalin vuoro. Pienellä salilla kymmenen tyyppiä oli suorastaan ruuhka, varsinkin kun muistaa ettei koko kylässä ole kuin 6000 asukkia. Jalkapuntti tuli kuitenkin suoritettua mallikkaasti. Tiistaina aitakoordinaatioita ja huoltavaa venyttelyä. Lasketaanko mölkyn pelaaminen treeniksi?

Ulkohiekat Suomessa - check

Minäkin pääsin vihdoin ulkohiekoille, kun maanantaina vedin junnukurssia Hietsussa. Tulihan siinä itsekin koskettua palloon taas pienoisen tauon jälkeen. Pallo oli Åressa mukana, muttei sitä ehtinyt kuin siirrellä muiden tavaroiden tieltä pois.

Junnut sisäisti vinkit hyvin ja tuli itsekin muistuteltua biitsin perusoppeja. Tällä viikolla ehkä päästään jopa MinkkiP:n kanssa treenaamaan ennen kaudenavausta Tampereella. Jabaaa! ;) /N

Åren sporttiloma takana

Kirjoittelin Åresta viime viikolla lyhyesti. En aio sen enempää rustailla nytkään, kunhan kuittaan mitä viimeisenä päivänä tehtiin. Ei mahduttu paattiin, mutta aurinko paistoi. Tämä tarkoitti kiipeilyä ja paikkana Östersund. Iltamyöhään tulikin taisteltua ensin parin reitin kanssa ja lopulta kipitettyä muutama putkessa ylös asti. Kaikkiaan 6 tuntia tuli joko kiipeiltyä tai varmistettua. Vain lyhyt siirtyminen välissä ja parin minuutin evästauko sisältyi settiin.

Loppumatkan urheilu olikin sitten laukkujen ja auton pakkaamista, sekä autoilua 8 tunnin verran etelään. Hyvä loma, paljon sporttia, muttei liikaa. Taitaa joutua mennä DH-mäkeen Suomessakin. Kiipeilyä tulee tehtyä varmasti, ja toivottavasti mahdollisimman monessa paikassa. /N