28. joulukuuta 2012

Joulunsportit

Kuten edellisessä postauksessakin mainitisin, meni joulun alla ollut viikonloppu hyvinhyvin vähillä sporteilla, kun Pohjois-Savossa oli pakkasta yli sietokyvyn. Eipä se paljoa lämmennyt jouksikaan ja siksi jouluna tuli sportattua vain kerran, joulupäivänä hiihdellen.

Puijo, -15C, 1. hiihtokerta kauteen 2012-2013 ja sitä rataa. Ihan ok lähti sukset liikkeelle, mutta ei sitä menoa kovin kauaa jaksanut. Puijo ei ole tunnetusti kovin tasaista seutua ja ylämäet osuivat pääasiassa loppureitille, niin hyytyyhän siinä kovempikin mimmi. Puoli tuntia ja 5 kilometriä, en valita, paitsi sitten, kun istuin autoon odottamaan Samia, jolla meno maistui aika paljon pidempään kuin itsellä. Kuvan varusteissa ei hikisenä kovin kauaa pällistellä. Salomonin hiihtopuvun alla fleece ylä- ja alakropassa ja ylhäällä vielä Kari Traan tekninen paita.


Kuva ei ole joulupäivän hiihtoreissulta ja jalassa on Samin suksetkin. Mulla on Atomicit, ainakin muistaakseni. ;) Tuohon päälle on on ollut haussa lämpöliivi, mutta sopivaa ei ole tullut vastaan kuin vasta ihan äskettäin. Nimittäin tämän postauksen lopussa mainittu Aisti. 

Tapani istuttiin lähinnä autossa ja 27. päivä töissä. Onneksi illalla pääsi kiikkumaan seinälle. Paljon uusia reittejä ja niitä oli kiva testailla. Alkuun ja loppuun yläköyttä, väliin alaköyttä. Kun otti rennosti ja ilman paineita, niin kroppakin kiitti ja tuntui hyvältä. Tästä jatketaan. /N

24. joulukuuta 2012

Hyvää joulua!

Joulun alusviikko oli hyvinkin rauhallinen sporttien suhteen. Jostain syystä kroppa ei vaan jaksanut ja oli vähän muutakin tekemistä...

Lähinnä kävelyä työmatkoilla bussien lomassa, shoppailuvaeltamista, kotihommia ja kerran kiipeilyä. Oli kyllä hyvä kerta, tuli pari uutta reittiä topattua, kaikki liidiä.

Viikonloppuna pakkasen oli Pohjois-Savossa sitä luokkaa, ettei nenäänsä juuri ulos viitsinyt laittaa. -25C ei ole se optimaalisin laskettelulle tai hiihdolle. Siksipä tulikin vain hengattua kaupoissa ja mökkityömaalla, josta sai upeita kuvia.


Kuvan myötä toivotan kaikille oikein mukavaa joulua! :) /Nora

17. joulukuuta 2012

Roikkumista

No niin, melko roikkumispainoitteistahan mun sportit ovat viime aikoina olleet.

Tiistaina kuitenkin biitsiä pitkästä aikaa jopa 2 tuntia ja päälle vielä lentistreenit (1,5h), joissa olin lähinnä koutsina.

Keskiviikkona Kiipeilyareenalla liidaamassa. Alkuun parilla stopilla greidaamaton reitti 3D-seinällä, kun sen sanottiin olevan helppo. Ihan hyvin kuitenkin, kun päätyi 6A:ksi, eli mun parhaalle tasolle hyvänä päivänä... Päälle harjoitteluseinän 5B:n taltuttamista kolmeen otteeseen, viimeisellä enää yksi stoppi. Ja loppuun yläköydellä 6B+ muuvi/klippiväli kerrallaan.

Torstaina oppimassa SAKEn kerhoillassa miten treenataan kiipeilyä tavoitteellisesti Anton Johanssonin ohjeilla. Ihan samat rytmityksethän tuossakin lajissa on kuin muissakin. Jos olis vaan joku paikka mihin tietäis treenaavansa, niin voiskin noudattaa tuollaista. Seuraavia kisoja siis odotellessa. Siihen asti mennään fiilistely ja hengailumeiningillä, kyllä sekin kehittää tämän tasoista roikkujaa.

Perjantaina kuntotestiä Sohvaperunoiden kanssa Solvallassa. Siitä sitten enenmmän myöhemmin kuvamateriaalin kera. Tulipa hypättyä pitkästä aikaa volttejakin trampalta patjalle. Siistiä! :)

Lauantaina ja sunnuntaina taas kiipeilyä. Lauantaina ihan kivoja tehokkaita nousuja ja sunnuntaina vähän laiskempia ja rennompia. Kohtuullisen hyvin silti molempina päivinä sai toppailtua. Sunnuntaina sain ainakin huomata sen, että syksyn aikana on tullut kehitystä, kun nyt elokuussa päihittämättömältä tuntunut reitti (terassin oikean laidan vihreä 5C) ei tuntunut oikein missään. ;)

PS. Olen muuten supertyytyväinen kiipeilykenkiini. Vaikeat reitit, eli melkein kaikki köysireitit ellei ole yli 20 metriä, kiipeän Mammutin Samurai-kengillä, joita ei valitettavasti enää valmisteta ja omanikin löysin Varuste.netin poistolaarista hyvällä alennuksella. Olisi varmaan pitänyt ostaa kahdet saman tien.

Varpaat kippuralla, mutta toimii upeasti. :)
 PPS. Noihin kenkiin päädyin, kun ostamani La Sportivan Miura VS:t (miesten malli) ei istunut kapeaan lestiini kovin napakasti. Nuo kengät kokoa 38 on myynnissä Sloupissa ja Relaa.comissa hintaan 75 euroa. Kokeilla voi Kiipeilyareenalla. Miltei uudet ja aina käytetty sukkien kanssa, eli siitä ostamaan itselle joululahja. /N


   

15. joulukuuta 2012

Ei tässä mitään laiskotella

Marraskuu tuli ja meni - en tainnut kirjoittaa riviäkään sporteista. Jotenkin tuo piriformisvaiva vei intoa pois tämän syksen treeneiltä. Marraskuussa pelattiin lentopalloa, biitsiä, säbää ja tennistä puolitehoilla. Samalla kävin fyssarilla js kiropraktikolla, jotta vaivoihin olisi tullut jotain tolkkua. Bonuksena duunit painoi päälle sitä vauhtia, että joitan treenejä joutui jopa skippaamaan (täysin ennen kuulumatonta....)

Tuli joulukuu ja työtahti kiihtyi. Ehkä se oli tavallaan hyväksi, koska takareisi/pakara alkoi antaa viimein periksi, kun treenimäärä tippui Syyskausi saatiin lentiksessä päätökseen kunnialla ja samalla vastaavasti ensimmäinen säbäturnaus tuli ja meni. Joulukuun 'kruunasi' kuntotestit Sohvaperunoiden kanssa Solvallassa, mutta niistä enemmän videomateriaalin muodossa ensi vuoden puolella. Kunto oli kuitenkin vertailuryhmään nähden erinomainen.

11. joulukuuta 2012

Kisat teki musta paremman kiipeilijän?

Voiko todella olla noin, että yhdet kisat teki musta paljon paremman kiipeilijän? Ainakin siltä tuntui, kun maanantaina liidailin ekan kerran sitten kisojen. Mikä rauhallisuus, liimamainen pito, näppärät jalat, nopeat klipit, palauttavat levot otteissa, en se voinut olla minä! :D

Niin hyvältä tuntui, että pitää taas päästä pian uudestaan. Onneksi on muitakin lajeja, että ehtii palautua kunnolla. Ja täytyy sanoa, että maanantain yksi salaisuus oli taas hyvä lämmittely. Se on kyllä näin vanhalle kropalle kaiken A ja O.

Mitä mä sitten menin? 3D-seinällä pitkän vihreän 5C-reitin, joka taisi olla mulle kaikkien aikojen ensimmäinen 5C-liidi puhtaasti ylös ja vielä flashinä, eli en ollut itse aikaisemmin kiivennyt, mutta nähnyt toisen kiipeävän. Siihen perään sitten Kisaseinältä sininen 5C, jossa kulman ylitys. Eli heti perään toinen puhdas flash 5C-reitillä. Missä on 6A:t, pitää päästä niitä lähettämään? ;)

Kiipeilyareenalla on siis erilaisia sektoreita. Noi kisaseinän ja myös 3D-seinän reitit ovat olleet aika vaikeita mulle, koska niissä on melkoisesti hänkkiä, negatiivistä, seinää. Samoin on harjoitteluseinällä. Nyt kun olen kovastijumpannut oikeaa kättä ja lepoakin on ollut, niin roikkuminenkin onnistuu selkeästi paremmin. Tästä on hyvä jatkaa. 

Kisoissa tsiikailemassa finaalireittiä kisaseinällä. Kuva: Mikko Nieminen

Sarakin kirjoitti samojen reittien toppaamisesta, hyvä Sara!

Loppuun koitin junnujen finaalireittiä alkuun, kun tiesin, että se on ylöspäin vaikeneva. Junnuthan menivät finaalireitinkin yläköydellä, mutta yläköyttä ei enää ollut, joten sitten alaköydellä, liidillä. Pääsin eka yrittämällä neljännelle jatkolle, sitten pari jatkoa ja kaksi kertaa yksi jatko, loppuviimein kahdeksannelle jatkolle. Tämä olkoon projektini, vaikka onkin greidiltään 7A. Ihan viimosena hätäilin entisellä tyylillä 3D-seinältä lilan 5B:n ylimmälle jatkolle. Toppiote oli sen verran pyöreä, etten vaan jaksanut pitää siitä kiinni. Ja taukoilinhan minä reitin puolivälissäkin, ei siitä sen enempää.

ps. Loppuun vielä Saran burbee-haaste, jonka otin vastaan. Eilen aloitin yhdellä. /N


9. joulukuuta 2012

Back in business

Tämä viikko meni niin hunningolle, ettei pahemmasta väliä. No, kroppa ei ollut kunnossa, eikä kyllä mielikään. Onneksi Sami tuli kotiin ja arkirytmi palasi heti uomiinsa. :) Piristykseksi Mikkokin oli laittanut kuvia Kiipeilyurheilijoiden kisoista.

Finaalireitillä
Sunnuntaina siis lempilajeja koko päivän täydeltä. Ei tietenkään kaikkia, kun lempilajeja on aikas paljon. ;) Tänään kuitenkin ensin kiipeilyä, sitten biitsiä ja viimeksi lentopalloa. Kiipeilyareenalla tuli mentyä kisojen karsintareitit. Lämmittelyksi yksi nelonen ja junnujen helpompi karsinta (5C). Sitten naisten helpompi karsinta (6A+). Pääsin samaan kuin kisoissa, mutta jatkoin siitä sitten loppuun pienen levon jälkeen. Lopuksi Toinen karsintareitti negatiivisella seinällä (6B+). Siinäkin pääsin samaan kuin kisoissa ja parilla tippumisella ylös asti. Tiukkoja ovat, ei voi muuta sanoa.

Biitsillä olin koutsina ja näytin muutamia kosketuksia. Biitsikurssin korvauskerta.

Lentiksessä syyskauden ja runkosarjan vika matsi. 3-1-voitto, vaikka peli ailahteli välissä, onneksi vain sen yhden erän verran. Itse olin huonompi kuin naismuistiin, mutta onneksi onnistumisiakin tuli sen verran, ettei peli kaatunut omiin töppäilyihin.

Jos vielä venyttelisi illan päätteeksi, niin viikko saisi mukavan päätöksen ja seuraava viikko alkaisi rennosti. /N


5. joulukuuta 2012

Hermot kireällä

Lauantain kisan jälkeen olen ollut aika out_of_order. Sunnuntaina kävin pitämässä biitsikurssia ja otin löysiä pois itsevarmistavilla Kiipeilyareenalla. Seinällä en jaksanut ihan hirveästi, tahti oli kyllä kova, mutta ei se ole ennenkään estänyt. Sunnuntain jälkeen kroppa on ollut täysin toimintakyvytön liikkumiselle. Päätä särkee, vatsa on sekaisin, niska on jumissa, koko kropassa kivistää. Aiheuttajina ehkä vähäinen ravinto, kun ei tee mieli mitään vatsan ollessa kipeä ja sekaisin, liian vähäinen neste, kisojen katsominen niska kenossa, poolopaita maanantaina, flunssa, sillä tukkoisuutta on myös rööreissä, tai joku muu, mikä?

Kuva täältä
Onneksi suunta on jo parempaan päin, sillä tahtoisi olla pirteä, päästä liikkumaan, olla kivuton, sekä syödä. Huono olo aiheuttaa aivan liiaksi hermojen kiristelyä, vaikka sitä on jo muutenkin havaittavissa kiipeilyn ja pallonlyömisen myötä. Käsivarret, lavat, ja kämmenet sekä sormet ovat olleet kovilla kiipeilyn myötä. Koko syksyn minulla on oikean käden pikkusormi ja nimetön kiristelleet ja aamuisin en saa kättä lähellekkään puristettua nyrkkiin. Edellä mainittujen oireiden perusteella tiedän, että kyse on nimenomaan hermojen kiristelystä, sillä sinnehän nuo hermot menevät. Olisi kuitenkin kiva tietää, että mistä päästä kiristys lähtee. Vaihtoehtoja nimittäin on:
- nikamat jumissa niskassa, josta hermot lähtevät
- lihakset jumissa käsivarressa, jossa hermoilla kapeita käytäviä
- olkapääoperaation (hauiksen irronneen pään kiinnittäminen uudelleen, kuvassa vasemman puoleisen lihaksen toinen kiinnitys olkapäässä) myötä pienentyneet käytävät olkapäässä
- kireät lihakset olkapään seudulla
- kasvaneet lihakset ja kiristyneet lihaskalvot koko hermojen matkalla
     
Kuva: healthcentral.com

Mistä sitten aloittaa tuo pallon purkaminen? Ainakin venytellä pitäisi enemmän, olisi hyvä myös lämmitellä paremmin ennen kiipeilyjä, hieroa esim. golf-pallolla kyynervarren lihaksia ja pyrkiä pitää niska pitkänä kaikissa tilanteissa. Sen verran suuri vaikutus tuolla kädellä on koko kroppaan ja erityisesti kiipeilyyn, että motivaatiota ainakin riittää. :) /N




3. joulukuuta 2012

Voitin!!

Kiipeilyurheilijoiden avoimet kiipeilykisat järjestettiin joulukuun ensimmäisenä päivänä Toyota Kiipeilyareenalla. Kisat olivat sekä ensimmäiset seuran kisat, että minulle ensimmäiset kiipeilykisat. Protokolla kisoissa seurasi virallisten kisojen käytäntöä. Ilmoittautuminen - karsintareiteillä esikiipeilijä - yksi yritys per reitti - kannustaa sai muttei antaa neuvoja - finaaliin päässeiden valinta - odotusta suljetussa tilassa, ettei näe finaalireittiä - finaalireitin näkeminen - odotus omaan suoritukseen - oma finaalisuoritus kertayrityksenä. Puhelinta sai silti käyttää, eikä kellekään käynyt kuten maailmanmestari Jacob Schubertille.

Ja siis todentotta, minä pääsin finaaliin. Jännitti aika paljon ennen karsintaa, mutta se vaikutti vain positiivisesti omaan suoritukseen. Olin äärimmäisen rauhallinen, otin jokaisen otteen tarkasti, etenin päämäärätietoisesti ylöspäin ja suoraan sanoen yllätin itsenikin, että pääsin niin korkealle. Karsinnasta heltisi 7. sija, kun 8 pääsi finaaliin.

Karsintareitit mentiin yläköydellä ja finaali alakäydellä. Yläköydellä en ole koskaan pelännyt tippumista, mutta alaköydellä kyllä. Mutta nyt kun keskittyi vain kiipeämiseen ja seuraavaan otteeseen, niin tippuminen ei tuntunut missään. Pitää muulloinkin vain edetä ja olla ajattelematta koko tippumista.

Oma valmistautuminen meni hienosti koko marraskuun. Tein Samin suunnittelemaa ohjemaa, johon sisältyi kestävyystreeniä (200m putkeen helppoja reittejä liidiä ja yläköyttä), tekniikkatreeniä (boulderia ja vaikeita yläköysireittejä), voimatreeniä (liidiä ja boulderia) ja myös huoltoa (hieronta ennen kaikkea sekä venyttelyä ja sormipalloja). Kisapäivänä olin nukkunut hyvin, vaikka edellisenä iltana oli työpaikan pikkujoulut. Lisäksi runsas aamiainen antoi voimia. Kisan aikana pystyin syödä vain yhden proteiinipatukan ja vähän suolattuja&paahdettuja manteleita, join kyllä vettä reilusti. Lämmittelin huolella avaten lihakset ja nivelet ja venytellelin huolellisesti. Otteita koskettelin vain boulderilla, mutten halunnut väsyttää itseäni. Omasta mielestä onnistuin oikein hyvin. Aika hyvin täysin amatööriltä. :)

Kisa kaiken kaikkiaan kesti aika pitkään. Paikalla piti olla 13.45 ja naisten karsinta alkoi noin klo 15.30. Naisten karsintaan kahdella reitillä meni about tunti. Olin joukon puolivälissä kiipeilyjärjestyksessä. Finaalit alkoivat klo 18.30 ja naiset kiipesivät n. 19.30. Finaalissa kiipesin toisena sijoituttuani karsinnassa seitsemänneksi. Naisissa päädyttiin jopa superfinaaliin, joten Eerikalle ja Marialle päivä venyi vielä parilla tunnilla.

Hyvä fiilis jäi ja voitin tosiaan itseni. Enempää en olisi voinut odottaakaan vuoden kiipeilykokemuksella. Ja kun tarkemmin miettii, niin vasta kesästä lähtien olen kiivennyt säännöllisemmin, kun helmikuussa murtui peukalokin ja kesällä päälajina oli biitsi. Nyt vaan lisää kiikkua, lisää voimaa otelaudalla, notkeutta erityisesti lonkkiin, keskikroppa tiukaksi ja painoakin voi vähän tippua. (btw. pudotin marraskuun aikana painoa 3 kiloa pelkällä asenteella ja hyvällä treenillä)

Video finaalinoususta on vähän väärässä kulmassa, mutta älkää antako sen häiritä. :)
Kuvia odotellaan yhä. :) /N


ps. Kiitos Highcruxille videosta.
 


29. marraskuuta 2012

Valmistautumista

Tällä viikolla on valmistauduttu huolella lauantaina koittaviin kiipeilykisoihin. Toki muutkin lajit on hoidettu siinä rinnalla, mutta pääfokus on ollut selkeästi lauantaissa. En edes muista milloin olen ollut näin määrätietoinen urheilusuorituksen takia, ainakaan näin tietoisesti.

Maanantaina jätin biitsin väliin ja tein viimeisen kovan kiipeilytreenin. Paljon liidiä, eli roikkumista, mikä on minun heikkous. Reitteinä uudet ja vanhat 5B:t ja 5C:t. Alku oli vähän liian tiukka, sain kädet heti pumppiin, mikä muistutti siitä, että lauantaina on lämmiteltävä huolellisesti ennen karsintaa.

Tiistaina oli lentiksessä kärkikamppailu. Itse jouduin juoksemaan aikalailla ja meinasi kunto loppua. Yhtenä syynä voimien ehtymiseen on toki myös kevennetyssä ruokavaliossa. En silti laita tappiota taaskaan omaan piikkiin. Tiukkaa vääntöä oli kaksi ekaa erää, kolmannessa katkesi selkäranka täysin.

Keskiviikkona viimeistelytreeni. Yläköydellä helppoa ja vaikeaa. Pitää muistaa todella keskittyä ja ottaa rauhallisesti, sillä ilman ennakkopaineita toppasin melkein elämäni ensimmäisen 6B:n. Muut reitit 5A - 6A+.

Torstaina hieronta koko kropalle. Muita loppuviikon toimenpiteitä on matalat kengät, eli ei rasitusta varpaille, josta joudun perjantain pikkujouluissa hieman tinkiä. Lisäksi venyttelyä ja vähän sormijumppaa pallolla. Perjantaina hyvä ruokatankkaus, että on energiaa ja lauantaina sitten vaan rennosti kiikkumaan. :)

Mallia näyttää upea "kissanainen", Anna, joka on suomenmestari tältä vuodelta sekä boulderissa että köydessä.

Kuva täältä
/N

26. marraskuuta 2012

Hei, mä osaan liikkua myös yksin

Olen joukkueurheilija henkeen ja vereen, niin hyvässä kuin pahassa. Kun pelasin vielä (lentopallon) SM-liigassa, ei yksilöurheilulle ees jäänyt aikaa. Nyt kun viikkoon mahtuu muitakin lajeja, tuottaa tuo piirre välillä haasteita. Mutta mitäpä sanotte tästä, tein menneellä viikolla 5 treeniä ihan yksin ja itsenäisesti. Suorastaan hyvä minä!!

Ma: lämmittely Elixialla n. 30 min YKSIN, 1,5 h biitsiä Biitsi.fi Areenalla, 1 h kiipeilyä itsevarmistavilla Kiipeilyareenalla YKSIN
Ti: 1,5 h lentopalloa Kisiksellä
Ke: 1 h boulderointia BK Konalassa YKSIN, 1h 40 min 3-0 voitto lentismatsista
To: 1 h boulderointia Kiipelyareenalla YKSIN
Pe: 1 h kiipeilyä itsevarmistavilla Kiipeilyareenalla YKSIN
La: lentiskokoustelua, Valepa - Saimaa Volley -matsin katsomista Vexve Areenalla
Su: lentiskokoustelua, 1,5 h 3-0 tappio lentismatsissa

Kuvassa yksinäinen polvisuoja, joka on myös joukkuepelaaja, ei pärjää ilman kaveria. :)
Ensi lauantaina on sitten ne kiipeilykisat. Nyt jo hiukan jännittää. Onneksi on muutakin aktiviteettiä, ettei ole koko ajan mielessä! :) /N

19. marraskuuta 2012

Taas yksi takana

Sporttiviikko nimittäin. Lyhyestä virsi kaunis, eli kootusti viikon aktiviteetit tässä:

Ma: 20 min veny+jumppa, 1,5 h biitsiä ja 1,5 h boulderointia
Ti: 2 h lentistä
Ke: 3 h sporttikiipeilyä, lämmittely yläköydellä avaten jatkoja (5B - 5C).
To: 1,5 h lentistä
Pe: 2h 45min lämmittely+5-eräinen lentismatsi, voitto tietenkin!
La: 2h sportti- ja yläköysikiipeilyä (5A lämppänä, 5C - 6A liideinä ja 6A+ yläköydellä)
Su: 1,5h biitsikurssinohjausta, 2h köysikiipeilyn varmistusta ja 1h kiipeilykestävyystreeniä yläköydellä (5A - 6A).

Myös venyttelyä ja kävelyä mahtui silloin tällöin päiväaktiviteetteihin. Tuli myös jumpattua Metoliuksen pallolla ja Powerballilla. Lauantaina, kun kävimme katsomassa Köysikiipeilyn SM-kisoja Helsingin Kiipeilykeskuksessa, Sami voitti arvonnassa Metoliuksen otelaudan. Odotan jo innolla, että lauta asennetaan meille kotiin, että pääsee parantamaan roikkumisvoimia.

Loppukevennykseksi kuva käsistä sunnuntaina kiipeilykestävyystreenin jälkeen. Reitit olivat helppoja, 5A - 6A, joten otteet aika kahvoja. Eniten rasitusta tuli siksi sormien tyviin. :)

Oikean käden peukalon tyveen tuli rakko, kun varmistin ilman hanskoja, hölmö. /N


 

18. marraskuuta 2012

Beach volley-tekniikka: Liikkuminen hiekalla

Liikkuminen hiekalla ei ole helppoa, mutta voit itse saada sen tuntumaan samalta kuin liikkuisit kengät jalassa kovalla alustalla. Hiekalla liikuttaessa on otettava mahdollisimman pitkiä askeleita. Liikkumista on ennakoitava ja suunniteltava ja ylimääräisiä liikkeitä tulisi välttää.

Hypätessä on huomioitava, että hiekalta ponnistettaessa, ponnistuksen tulee olla pidempi. Hiekalla ei voi liukua, joten sillä on liikuttava jaloilla mahdollisimman pitkälle ja viime kädessä heittäydyttävä. Hiekalla liikuttessa tulee käyttää koko jalkapohjaa sekä myöskin varpaita. 

Vastaanotto:




Passaaminen:



Hyökkääminen:




Torjunta:


Torjunnasta peruuttaminen:


Puolustus:







Videot: Volleyball1on1.com Volleyvid.com ja Videojug.com

14. marraskuuta 2012

Puumat hiekalla

Presented by Sohvaperunat.fi. 
Esittelyineen video täällä . Mutta tässä myös nähtävissä.






12. marraskuuta 2012

Viuh!

Taas yksi treeniviikko takana. Tahti ei hyydy, täysillä siis kohti joulukuun alussa siintävää tavoitetta, Kiipeilyurheilijoiden jäsenten avointa kisaa. Ja onhan tuossa muutama lentismatsikin matkan varrella, jotka kaikki ovat tärkeitä paikkoja osoittaa tasonsa.

Viime viikkoon (vko 45) mahtui juurikin edellä mainittuja tavoitteita palvelevia harjoituksia ja vähän muutakin.

Maanantai: 2,5 h biitsiä, josta ensimmäinen tunti treenien vetoa ja loppu 1,5 h itse kentällä pelaten.
Tiistai: 1,5 h boulderointia BK Pasilassa
Keskiviikko: 2,5 h kestävyystreeniä Kiipeilyareenalla. Kestävyystreeni tarkoitti hieman helpompia reittejä (4+ - 5a, yläköydellä), mutta paljon metrejä (160 m).
Torstai: 2 h lentistreenit alkuun lähinnä koutsaten ja lopussa itsekin pelaten
Perjantaina: 1,5 h biitsiä, lämmittely+pelejä
Lauantai: 2 h tekniikkatreeniä Kiipeilyareenalla, mikä tarkoitti vaikeita reittejä (5c - 6a+) yläköydellä. SEKÄ. 2 h lentismatsi 3-0-voitolla, josta 1 h 15 min varsinaista peliaikaa.
Sunnuntai: 1h 10 min kestävyystreeniä Kiipeilyareenalla (treeni mitattu Suunto Ambitilla), osa liidillä, osa purkaen alaköyttä ja osa yläköydellä, greidit 4+ - 5b. SEKÄ. 1 h 40 min lentismatsi voittaen 3-0, josta 50 min peliaikaa.

Oli pakko myös venytellä ainakin kiipeilypäivinä ja kävelyäkin tuli muutama kilometri viikkoon työmatkojen lomassa. Hyvä viikko ja onpa mahtavaa, kun on taas oikeita tavoitteita. /N

4. marraskuuta 2012

Lenaa ja kiikkua

Maanantaina peli, erittäin kovatasoinen peli naisten 2-sarjaan. Valitettavasti kuitenkin tappio, mutta ihan hyvällä pelillä.

Tiistaina kävelyä ympäri Helsinkiä ja lentistreenit jäi väliin.

Keskiviikkona kiikkua Salmisaaren bouldereilla. Ihan kohtuullisia nousuja, mutta myös turhautumista. Silti kiipeilyinto ei katoa, vaikka näitä huonoja päiviä tulee koko ajan useammin ja useammin.

Torstaina taas lenamatsi. Tällä kertaa aika selkeä voitto. Hyvä meidän joukkue, ja erityisesti meidän puolustus. Työmatkoihin sisältyi muutama kilsa kävelyä.


Perjantaina pikainen kiipeilysetti köysillä. Ei oikein sujunut taaskaan ja housutkin tekivät tenän. Työmatkoihin sisältyi muutama kilsa kävelyä.

Lauantaina kävelyä useampi tunti SkiExpo-messuilla, hyvin hidasta kävelyä, mutta selälle rankkaa. Lisäksi boulderitreeni BK Konalassa. Tällä kertaa ihan hyvä fiilis, kroppa nousi, kädetkin jaksoi ja tuli jopa vähän treenattua fysiikkaa kiipeilyjen päälle. /N


29. lokakuuta 2012

Vuoristorataa ja greidiasiaa

Keskiviikkona kiipeilyt eivät oikein sujuneet halutulla tavalla. Nöyränä lähdin tuon kokemuksen opettamana torstain lentismatsiin lämmittelemällä huolellisesti, pallottelemalla äärimmäisen teknisesti ja hyvinhyvin keskittyneenä. Onneksi virheistä siis oppii, sillä peli meni suorastaan loistavasti omalta kohdalta. En ollut täysin virheetön, mutta aika vahvassa vedossa kuitenkin. Pidemmänkin historian lajeista saa näköjään uutta potkua irti, kun ei oleta kaiken olevan itsestään selvyyksiä. Ja aina on kiva saada onnistumisen elämyksiä ja kehujakin. Ainakin kivempi kuin pettymyksiä ja peruskauraa. :) Pelistä tuloksena voitto alle tunnissa selkeästi 3-0 meidän joukkueelle!!

Perjantaina koeteltiin istumalihaksia ja korkokenkäjalkoja töissä, autossa ja iltapukujuhlissa. Hyvin toimivat, ei tuntunut missään. ;)

Lauantaiaamu meni jumpatessa kummipojan (melkein 2v., ~90cm, ~13kg) kanssa. Tuli juostua, nosteltua elävää painoa, heiteltyä samaista lihaskimppua, vähän venyteltyä ja pelattua säbää. :) Jos joka päivä olisi tuollaisen energiapakkauksen kanssa tekemisissä, niin kyllä kunto nousisi kohisten.

TK Nekalassa. Ja kyllä, Tampereella on jo täysi talvi.
Lauantai jatkui omalla jumpalla Tampereen Kiipeilykeskuksessa. Tykkään TK:sta aivan valtavasti, koska se on hyvin erilainen paikka verrattuna muihin sisäkiipeilypaikkoihin, missä ollaan käyty. Suurin ero on esimerkiksi Salmisaaren Kiipeilyareenaan verrattuna korkeus.  Tämä tekeekin TK:n reiteistä hyvin bouldermaisia, eli teknisiä. Sami opetti juuri, että ranskalainen greidaus on se fiilis, mikä jää koko reitin kiivettyä. Tämä tarkoittaa, että pidemmällä reitillä kruxina, eli haasteena, on kestävyys, lyhyemmillä vaikeat muuvit tai kireämmät otteet. Salmisaaressa siis pitkillä reiteillä pitää vaan jaksaa painaa, vaikka otteet olisivatkin lähempänä kahvoja. Kun taas TK:lla lyhyellä reitillä on todella tekniset liikkeet erittäin pienillä otteilla.

Omalla kohdalla on tullut huomattua, että kestävyys on näköjään ihan ok luokkaa, mutta pienet otteet ja reitin luku/tekniikka ontuu. Kun Sisiliassa liidasi 35 metrisiä 6A-reittejä, niin samoilla taidoilla pääsee Salmisaaressa liidillä 5C:tä ja yläköydellä 6A:ta, mutta TK:lla ja bouldereilla hyvässä lykyssä 5B:tä. Toki vaihtelee  reiteittäin ja varsinkin reitintekijöiden välillä, mutta yleisesti noin kuten yllä. Myös tämän takia oli vaikea ilmoittaa omaa parasta greidiä, kun ilmoittauduin elämäni ensimmäisiin kiipeilykisoihin. Päädyin kaiken pohdinnan jälkeen kertomaan tasoni olevan 5C.

Mutta takaisin TK:lle ja mitä siellä tuli tehtyä. Alkuun vähän jumppaa, sitten hieman boulderia. TK:lla oli ihan huiput, siis mullekin mahdolliset, otelaudat, joissa oli kunnon kahvat roikkumiseen. Niillä sai hyvät lämmöt. Bouldereista sen verran, että kivoja olivat. Hieman erilaisia kuin pääkaupunkiseutulaisten boulderit. En kyllä päässyt yhtä nelosen boulderia, kun piti käyttää kitkaa, jotenkin ei vain luottanut pelkkään seinään. Sitten köydelle ja osin vanhoja osin uusi atuttavuuksia toppaamaan. Rieitit eivät näköjään vaihdu ihan järisyttävän usein TK:lla, joten keväällä kavuttuja sai yhä yrittää taltuttaa. Yläköydellä 5B/C:tä ja jopa yksi 6A. Alaköydellä naftisti 5A. Ja takaisin kivoille bouldereille. Kolme ja puoli tuntia meni siivillä. :)

Sunnuntai oli hyvin sporttinen päivä. Aamupäivästä biitsikurssia aiheena iskulyönti. Heti perään biitsidemoa kahden sohvaperunan kanssa. Tästä kuulemme todennäköisesti vielä lisää. Ja päälle vielä pari tuntia boulderia ja lyhyitä köysireitttejä Kiipeilyareenalla. Sunnuntai-iltana ei vielä tiennyt tehneensä, mutta maanantaiaamuna kyllä. Nesteitä tuli selkeästi nautittua liian vähän. Boulderointi vaan vaatii niin paljon enemmän lihaksilta ja niveliltä kuin perinteinen köysikiipeily. Syyn voi lukea ylempää.

Fiilikset loppuviikolla meni siis otsikon mukaisesti up and down. Torstaina loistava fiilis, lauantaina hyvää pössistä ja välillä vähän palauttelua maan pinnalle, sunnuntaina samaa kuin lauantaina. Kokemus kasvattaa, virheistä oppii, on hyvä tietää mihin pyrkiä ja pohjalta ei pääse kuin ylöspäin! Näillä mennään! :) /N




   


28. lokakuuta 2012

Beach volley-tekniikka: iskulyönti ja torjunta

Kolmannella kosketuksella, hyökätessä palloa vastustajan puolelle, käytetään iskulyöntiä, koska kosketuksen on oltava kova kosketus. Iskulyöntejä on kahdenlaisia, voimalyötejä ja sijoituslyöntejä. Lisäksi pallon voi hyökätä verkon yli tökkäämällä koukistetuilla sormilla (bogie). Pallon voi toimittaa verkon yli myös hihalyönnillä.

Hyökätessä iskulyönti tehdään hypystä. Hyppyyn otetaan 2-3 askeleen vauhti ja ponnistetaan syvästä kyykystä jalat lähes vierekkäin, lyöntikäden vastakkainen jalka hieman edessä. Hypätessä on otettava huomioon hiekan pehmeys, ja tarvittaessa ponnistettava hitaampaa, jos hiekka on upottavaa. Oikeakätisillä lyöjillä vauhti otetaan seuraavasta: vasen--oikea-vasen. Ensimmäinen vasen askel on hieman pidempi ja kaksi viimeistä askelta hyvin nopeat. Molemmat kädet antavat vauhtia hypylle ja nousevat hypyn aikana ylös. Lyöntikäsi viedään kyynerpää edellä olkapään ja korvan taakse, ja koko kroppa viritetään kuin jousi ennen lyöntihetkeä. Juuri ennen osumista palloon vapaa käsi putoaa kyynerpää edellä aktivoiden vatsalihakset. Lyöntikäsi tulee perässä kyynerpää edellä suoristuen ja osuten sitten palloon käsi suorana lakipisteessä. Palloon osutaan koko avoimella kämmenellä. Jos käytetään kovaa iskulyöntiä, käsi osuu pallon päälle ja pallo lähtee alaspäin. Jos lyödään sijoituslyönti, käsi osuus osittain pallon alle ja lähtee haluttuun paikkaa yläkierteellä ranteella ohjaten.

Koukistetuilla sormilla hyökätessä käsi on niin ikään suorana, mutta kättä ei tarvitse vielä olkapään ja korvan taakse missään vaiheessa. Käsi voidaan jättää vartalon etupuolelle ja työntää olkapäästä sekä kyynerpäästä suoraksi juuri ennen osumista palloon. 

Esimerkkejä hyökkäyksistä:

Käden vienti taakse

 Osuminen palloon suoralla kädellä ja koko kämmenellä

Vapaan käden käyttö

Koko vartalon käyttö

Sijoitus- eli check-lyönti

Ohjaus ranteella

Hyökkäys koukistetuilla sormilla


Torjunnalla yritetään estää hyökkäyksen tuleminen verkon yli omalle puolelle. Torjunta tehdään hyppäämällä verkolla. Torjunta on osa puolustamista ja sillä peitetään tietty osa kentästä. Torjuntaa hypätään syvästä kyykystä suoraan ylöspäin kädet vauhtia antaen. Kädet nousevat vartalon etupuolelle ja ne työnnetään verkon yli kohti palloa. Kämmenet ovat auki, katse seuraa palloa ja kädet pidetään suorina koko suorituksen ajan. Vatsalihakset pitävät vartalon irti verkosta ja tukevat käsiä. Kämmenet suunnataan tarvittaessa kohti kentän keskiosaa, ettei pallon käsiin osuessa, pallo lennä kentän ulkopuolelle.

Esimerkkejä torjunnasta:

Kädet työnnetään verkon yli ja kämmenet ohjaavat pallon keskelle kenttää

Kämmenet ovat aui ja vatsalihakset pitävät kädet tiukkona torjunnan ajan.


Kuvat: FIVB, Learn Beach Volley,

25. lokakuuta 2012

Aina ei voi sujua

Odotin kuin kuuta nousevaa, että milloin pääsen seuraavan kerran kiipeämään. Kaksi päivää taukoa seinältä tuntui suorastaan tuskalta. Miltei juosten pyristin töistä keskiviikkona Kiipeilyareenalle. Siinä hötäkässä unohtui sitten lämmittely, eli ei muuta kuin valjaat päälle, kengät jalkaa, kädet mankkaan, köysi kiinni ja kapuamaan.

Oliskohan ollut kolmas jatko, kun tyssäs matka täysin. Kädet pumppiin ja pelko aivoihin. Tuskaista etenemistä kohti ankkuria, mutta ylös kuitenkin. Greidihän oli jopa niinkin kova kuin 5B/C. Sami välissä lämmittelemään ja minä seuraavalle reitille. Ajattelin, että kyllähän ne kädet ovat nyt lämpimiä ja venyttelin hieman kyynervarsia auki. Reittinä haastava 5C, mutta kovalla itseluottamuksella matkaan. Neljännestä jatkosta eteenpäin jatko kerrallaan kovan huudon kera ja varmistajaa käskyttäen ankkurille. Ei nättiä, ei kivaa, eikä varsinkaan fiksua.

Sami veti huippunousun uudella ennätysgreidillä ja minä tuskailin, että mitäköhän sitten. Ihan nelosta en kehdannut lähteä kapuamaan, varsinkaan yläköydellä. Onneksi löytyi 5B, jolla sain palauteltua tuntumaa. Ekan kerran sillä reitillä ankkuriin täysin negatiiviseen kattoon. Kaikki taidot ja voimat eivät siis olleet vielä kadonneet.

Loppuun Samin mielettömien nousujen siivittämänä yläköydellä 6A ja negatiivinen 5C kakkosena. Toivottavasti ensi kerralla hieman paremmalla hapella ja ainakin paremmalla lämmittelyllä. /N

24. lokakuuta 2012

Loman jälkeen

Paluu normaalitreeneihin ja muutenkin normirytmiin tapahtui heti seuraavana päivänä reissun jälkeen.

Lauantaina kun palaa kotiin paria minuuttia ennen puoltayötä, niin sunnuntaina on reippaana vetämässä biitsikurssia (2h, Biitsi.fi). Olisi ehkä ollut vielä reippaampi, jos olisi jo yöllä vaihtanut kellon Suomen aikaan, eikä olisi tullut niin kiire... :)

Normaali treeniviikkohan menee justiinsa näin:
Ma - 30 min sali (Elixia) lämpäksi ja päälle 1,5h biitsiä (Biitsi.fi), illan kruunuksi vielä 1h boulderointia (Kiipeilyareena)
Ti - 30  min lämmittely ja 1,5h lentistreenit osaksi koutsina, osaksi pelaajana (Kisis)
Ke - Kävelyä bussille, töihin, töiden takia Keskustaan ja takaisin, töistä treeneihin, yht noin 5km, ja 3h kiipeilyä 5C-6A+-reittejä liidaten ja "kakkosena" (Kiipeilyareena)
To - Lentismatsi sisältäen 45 lämmittelyn ja noin tunnin 3-0-voiton (Kisis)
La - 1,5h boulderointi 5-6A-reiteillä (Boulderkeskus, Konala)
Su - Biitsiturnaus (Biitsi.fi), 2 peliä, 5 erää, ja 3h kiipeilyä 5C-6A+-reittejä yläköydellä ja "kakkosena" (Kiipeilyareena)

Jotain satunnaisia venyttelyjäkin osui viikkoon ja yksi kiropraktikkokäynti.

Tämäkin viikko on aloitettu peruskaavalla:
Ma - 30 min sali (Elixia) lämpäksi ja päälle 1,5h biitsiä (Biitsi.fi)
Ti - 30 min lämmittely ja 1,5h lentistreenit osaksi koutsina, osaksi pelaajana (Kisis)

...ja jatkuu mitä todennäköisimmin samaa rataa loppuun asti. /N

22. lokakuuta 2012

Lime stonea kapuamassa


Tu Mio 5B, San Vito lo Capo - Scogliera di Salinella - Cala Mancina (Sicily, Italy)

Ensimmäinen kiipeilykokemus limestonella, eli kalkkikivellä, oli aivan mieletön. Aurinko paistoi läpi viikon, lämpötila vaihteli 25-30 C asteen välillä ja kavuttavaa riitti.

Sami oli jo ottanut etumatkaa viikon verran, joten hän tiesi minne mennä. San Vito Lo Capon alueella on useampia kallioita, mutta Scogliera di Salinella, eli niemen länsiranta oli kaikista levein miltei 150 reitillä.

Kivi oli todella vaihtelevaa, pääosin koskemattomuuttaan erittäin terävää, mutta se tarkoitti myös, että siinä oli paljon kitkaa ja otteita oli paljon. Välillä taas silkoisen sileää pienillä kivoilla pocket-rei'illä, joihin sai hyvin ujutettua pari sormea taskuun. Kolmantena vielä kiviä laavassa, selittämätöntä kiveä, karheaa ja kitkaista. :)

Greidaus oli ihan ok. Välillä greidit vaihteli, mutta niin kai ne tekee eri reitintekijöiden kesken aina. Suomeen verrattuna samassa linjassa sisäreittien kanssa, mutta ulkona Suomessa on kyllä vaikeampaa. Kaikki, tai ainakin lähes kaikki, reitit pultattu ja vielä hyvin. Jatkojen väli ei tullut liian pitkäksi kuin ehkä yhdellä reitillä, tai jos ei huomannut pulttia matkan varrella. Ankkureita oli ainakin kolmea tyyppiä. Toisiin sai miettiä jopa pitkän matikan lukijana ja koneenpiirrustusta opiskelleena pari kertaa että miten tämä köysi tästä nyt meneekään. Joka kerta meni onneksi oikein, tai ainakin niin, että kärsi laskeutumisen. :)

Kiipeilin aluksi shortseilla ja hihattomalla paidalla, mutta loppua kohti shortseilla ja topilla/bikiniyläosalla. Pitkät housut olisivat ajaneet asiansa siinä mielessä, että kivi teki melko paljon naarmuja ja polvet olivat aivan verillä koko reissun. Muuten normaalivarusteet (valjaat, jatkot, köysi, sekä nestemäinen että pulverimainen mankka jne...) ja tottakai kypärä. Kypäriä ei muuten liiaksi näkynyt paikallisilla. Kiipeilin ainoastaan La Sportivan Miuroilla (Women), koska tiukemmat olisivat todennäköisesti tappaneet varpaat. 

Kaiken kaikkiaan niin hyvä kokemus, että uudestaan on päästävä!

Tässä kootusti kiivetyt reitit:
1. päivä - tutustumista ja totuttelua kuumuuteen

B3.2 Scogliera di Salinella Sud
A Recinto (Pietraia) - 4 Burning fat 5A, 18m - Olo kevyeksi polttamalla rasvat heti pois! :)
A Recinto (Pietraia) - 5 Easter sacrifice 5B, 18m - Paljon helpompi kuin ensimmäinen reitti...
 
B Anfiteatro (Pietraia) - 2 Just for fun 4C, 20m - Mukavan sileää kiveä ja haastetta kerrakseen negatiivisuudella nelosen reitiksi, purkaminen erittäin haastavaa
C Pipeline (Pietraia) - 18 Rumba 6A+, 30m (yläköysi) - Monipuolinen reitti, joka ensimmäinen ulkona kiivetty kuutonen, juhuu!

2. päivä - valokuvausta ja haasteita
B1.1 Cala Mancina
D Zoo -  1 Tu mio 5B, 15m - Vanhemmat kuvaamassa, joten lämmittelyksi leppoista 5B:tä ketterästi ylös :D
 
B1.2 Fakirella Beach
A Scotties world - 3 Debs 5C, 19m- Hieman haastavampi 5C, mutta ei ollenkaan mahdoton
B Campo base - 2 Elisa 5C, 16m - Kivaa kiipeilyä läpi kalliokolojen 
B Campo base - 7 Nini 5C, 25m - Illan päätteeksi voimat pois. 
  
3. päivä - väsymys yllättää

B2.1 Bunker
A Bunker topo 4 - 1 Climb easy 4B, 25m - En yhtään muista, että miksi näin helppo reitti edes alkulämppäriksi
A Bunker topo 4 - 4 Lo Stagnone 6A, 35m - Ensimmäinen 6A liidi!! Pari kruxia matkalla, mutta niin vaan ylös mentiin!! Hyvä Nora!!

4. päivä - vapaapäivä

5. päivä - iltakiipeilyt risteilyn päälle
B3.4 Scomparto Rifiuti 
Destra - 3 Rogers route 5B, 35M - Lämppää maisemareitillä.
Destra - 2 Grey Wall 6A, 35M - Olis ollut väliankkurikin tarjolla, mutta päätin sitten mennä loppuun asti. :D
Destra - 1 Rumanian girls 6A+, 35m - Vielä ei 6A+ taittunut ihan loppuun asti, eli väliankkurille reilun puolen välin paikkeille.

6. päivä - Kaikki irti alusta asti

B3.6 Seagull + Pilastro Marisa
A Seagull - 7 Hanging tough 6B+, 25m - Luulin aloittaneeni päivän helpolla 5B:llä, mutta osoittautui sitten 6B+:ksi, mutta niin vaan liiditoppi tällekin greidille. Isot ablodit! :D
B Pilastro Marisa- 17 La Scala 6A, 30m - Mielenkiitoinen loppu muuten aika leppoisalle reitille.
B Pilastro Marisa - 19 Lo Spigolo Marisa 6A+, 35m - Traversea reitin puolivälissä, hyvillä käsiotteilla kylläkin, mutta melkein ilman jalkoja. Yksi hienoimmista reiteistä!!
A Seagull - 4 Alex G. 6A+, 25m - Greidi valehteli ja jouduin tekemään exitin puolivälissä. ;)


B3.5 Torre Isulidda
B Moretti - 27 Matter of trust 6A, 34m - Reissun kruununa monipuolinen kitkan etsintäreitti.

Vaikka reittejä tuli vain noin neljä päivään, niin melkein koko päivä kallioilla meni. Pisimmät, eli 35 metriset reitit ottivat kuitenkin puoli tuntia kerrallaan, joten palautumiseenkin meni aina hetki. Paria reittiä lukuunottamatta kaikki mentiin liidinä, joten ei varmistajakaan saanut hirveästi levätä toisen noustessa. Samilla on hieman sykedataakin nousuista, aika korkealla sykkeet olivat koko nosun ajan. :) 

Kiipeilyjen lisäksi melko paljon kävelyä ainakin hakeutuessa reiteille, mutta myös Zingaron luonnonpuistossa ja kylässä. Myös uintia 24C asteisessa merivedessä lähes joka päivä.

Kiipeilykunnossa pysyi hyvällä aamupalalla, aloeverajuomalla, magnesiumilla, runsaalla illallisella, elektrolyyttijuomalla sekä vedellä. Eikä sovi myöskään unohtaa pitkiä yöunia. Kuumien päivien aikana ei jaksanut syödä mitään, joten juomassa piti olla puhtia, ainakin suoloja. Pähkinät, hdelmät ja patukat oli ainoita, joita pystyi jotenkin kiipeilyjen lomassa suuhun pistää.


Reissun kuvia: Sicily Rock Trip (c)Sami
Reissun videoita: Sicily Rock Trip (c)Sami


Tietoa Sicilian ja lähinnä San VIto Lo Capon kiipeilymestoista löytyy näistä linkeistä:
Samin & co. blogi RockBlocks
Climb Sicily
http://www.sanvitoclimbing.com/ (italiaksi)
San Vito Climbing Festival
Rockclimbing.com (San Vito Lo Capo)
Sisiliaan.blogspot.fi/
Dolomite Sport (San Vito Lo Capo)
Sicily Rock-topo (San Vito Lo Capo) - verkkokauppa
Versante Sud: San Vito Lo Capo 23 Crags-topo - verkkokauppa

/N

18. lokakuuta 2012

Kaatumisen jälkeen ja ennen supersettiä

Edellinen varsinainen sporttipostaus minulta (Nora) on liian monen viikon takaa. Silloin vaivuttiinsängynpohjalle kovan kivun ja säryn alistamana. Onneksi kuitenkin pohjaltakin koitti nousu ja pääsi taas kivaan sporttirytmiin.

Ensin kokeilin ihan vaan kävelyllä kolmen lepopäivän jälkeen - sujui ihan ok. Samana päivänä kokeilin kevyesti myös boulderointia. Hyvä lämmittely ja sitten helppoja reittejä - ei toiminut. Biitsi piti jättää väliin, että pääsi viikon kohokohtiin, eli lentispeleihin. Ensimmäiset treenit todella tuskaiset kuten olo muutenkin, vaikka yleensä jo kahden päivän jälkeen on pystynyt sentään elämään. Onneksi Kiropraktikko auttoi. Ranka auki, lukot nurkkaan ja uusi ihminen esiin. Tai oikeastaan se sama vanha, mutta uudella ilolla ja innolla.

Boulderointi sujui heti paremmin, vaikka voimat oli kyllä kadoksissa parhaasta terästä. 40 minuuttia jaksoi kohtuullisesti ja sitten tuli totaalinen stoppi. Ekassa pelissä eivät kädet tuntuneet vielä yhtään omilta. Asiaan saattoi vaikuttaa kyllä kinesioteippaus ja huono lämmittely. Tappiota en silti laita yksin omaan piikkiin. Toisella pelissä seuraavana päivänä oli aivan toinen ääni kellossa. Kädet toimi, kinesio toimi, parempi lämmittely, ja huomattavasti parempi fiilis. Voittoa en silti laita täysin omaan piikkiin, vaikka vahvasti olinkin siihen syyllinen. ;)

Sitten koitti lähtö reissuun, josta enemmän seuraavassa merkinnässä tässä eetterissä. /N

15. lokakuuta 2012

Viimeinkin jotain apua

Piriformis ehti oireilla lähes pari kuukautta ennen kuin oikeaa apua löytyi. Ehdin juosta fyssarilla useampaan otteeseen sekä napsia parikin tulehduskipulääkekuuria. Pientä helpotusta löytyi toki noistakin matkan varrella, mutta ei mitään hurraa-huutoja.

Viime perjantaina löysin itseni Suomen Kiropraktikkokeskuksesta. Hoito oli lyhyt mutta erittäin tehokas. Koko ranka naksauteltiin aika lailla paikoilleen ja pääkin alkoi kääntyä vähitellen enemmän. Pituutta tuli vähintään pari senttiä lisää.

Taustallahan on niskan voimakas ns. etukeno, mikä johtuu huonosta ryhdistä ja siitä, etten ole aiemmin jaksanut tehdä asialle mitään. Tuo sama virhe oreilee ympäri kromppaa - ensin olkapäähän ja sieltä lannerankaan ja piriformikseen. Nyt vammojen suma alkoi olla sitä tasoa, että oli parempi palata oireiden alkulähteille eikä vain yrittää hoidella niitä sitä mukaa kuin niitä tulee. (koska niitähän tulee...)

Seuraavan parin kuukauden aikana onkin ohjelmassa useampi visiitti Vuorikadun toimipisteeseen ja lopputulemana toivottavasti parempi yläselän liikkuvuus ja parempi ryhti. Tämä vaatii "SULLA ON FIRMAN PARAS RYHTI" -post it lapun näyttöruutuun sekä säännöllistä Hjallis-jumppaa. Näillä mennään.

14. lokakuuta 2012

Beach volley: sormilyönti ja yläkautta puolustaminen

Beach volleyssä sormilyönti on ns. pehmeä kosketus. Sormilyönnissä molempien käsien sormet koskettavat palloa yhtäaikaisesti pysäyttämättä palloa. Sormilyönnin yleisin käyttöpaikka on passaaminen, eli kenttäpuolen toinen kosketus. Sormilyöntiä voidaan käyttää myös kovan lyönnin puolustuksessa, kun kosketus on puhdas reagointi, sekä toisen kosketuksen hyökkäyksenä, jolloin sormilyönnin on mentävä suorassa hartialinjassa verkon yli. Kaikissa tapauksissa sormiyönnin on oltava "puhdas".

Passatessa sormilyönnillä kosketus tapahtuu otsan yläpuolella hyvin lähellä päätä. Kädet seuraavat ja suojaavat kyynerpäät ja sormet auki palloa sen laskeutuessa alaspäin ja palloon kosketaan hyvin nopeasti sormilla, saattaen kuitenkin käsillä palloa ylöspäin. Jalat ovat tukevasti ja antavat tarvittaessa lisää voimaa palloon. Rintamasuunta on siihen suuntaan, minne pallo halutaan.

Esimerkkejä sormilyönnistä passissa:





Puolustaessa yläkautta voi käyttää sormilyöntiä vain, jos hyökkäys on kova hyökkäys. Kova hyökkäys suuntautuu alaspäin ja on iskulyönti. Muuten puolustaessa yläkautta esimerkiksi check-lyöntiä tai vastaanottaessa, on yläkautta tehtävän kosketuksen oltava kova kosketus. Pallon on osuttava yhtäaikaisesti molempiin käsiin eikä pallo saa koskettaa sormia.

Esimerkkejä yläkautta tehtävistä puolustuksista.

Sormilyönti





Valmiusasento ja kovat yläkauttapuolustukset






Palloa voi puolustaa yläkautta myös yhdellä kädellä. Silloin puolustus tehdään koukistetuilla sormilla eli ns.



Ja aina voi käyttää myös chicken wingiä. ;)




Kuvat: FIVB.org samilaakkonen.kuvat.fi ja volley1on1.com


28. syyskuuta 2012

Saappaat jalassa

Olin niin iloinen torstaiaamuna, kun takana oli aktiivisesti alkanut viikko ja loppuviikollekin oli hyviä suunnitelmia. Maanantain pelistä jo kirjoitinkin lyhyesti, tiistaina 1,5 tunnin lentistreenit, jotka olivat melko kovatempoiset, ja keskiviikkona reilu 3 tuntia kiipeilyä ja uusien aikaisemmin saavuttamattomien reittien nujertamista. Mutta torstaina päivällä oli kaaduttava saappaat jalassa sänkyyn. Illalle oli kalenterissa kahdet treenit, mutta kumpiinkaan en päässyt enää nousemaan. Myöhemmin illasta ainoa paikka, jossa liikkumatta pystyi olla siedettävän kivun rajoissa, oli olohuoneen lattia. Neljä tuntia siinä maanneena alkoi olla melko kylmä, nälkä ja paikat puutuneet. Eikö juuri sinä hetkenä, kun tarvitsen kipeästi auttavaa kättä, kädellä on muuta menoa...

Minulla oli siis mennyt T4-nikama lukkoon ja sitä ympäröivät lihakset täyteen kramppiin. Päätä ei voinut liikuttaa, kun se tuntui painavan ainakin tonnin. Kädet eivät nousseet ja jokainen haukotus, aivastus tai pelästys tuntui kuin puukolla olisi iskenyt. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun minulle tapahtuu näin. Lihakset nikaman ympäriltä on vain rentoutettava ja siten poistuu myös kipu.

Aikaisemmin nämä eivät ole kestäneet sietämättöminä kuin päivän. Nyt makaan toista päivää sängyssä, eikä vieläkään ole täysin kivutonta liikettä, vaikka kipu onkin jo siedettävämpi ja saan kohotettua päätäkin hieman ilman tukea.

Luulen, että kiipeilystä jumiutuneet kädet ja hartiat, oikean käden kireä hermo sekä pitkät päivät koneen ääressä töissä ovat aiheuttaneet tämän. Enää 34-vuotiaana ei ole niin vetreässä kunnossa, että pystyisi päivästä toiseen tehdä lähes maksimisuorituksia, käymään töissä ja unohtaa lihashuollon. Lihashuoltoon on panostettava, vaikka sen kustannuksella, että joitain varsinaisia urheilusuorituksia jäisi väliin tai ne olisivat lyhyempiä.

"Oppia ikä kaikki", se kai pitäisi pitää mielessä. Tai ainakin yrittää oppia kokemuksista. /N

ShareThis

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...