Kaatumisen jälkeen ja ennen supersettiä

Edellinen varsinainen sporttipostaus minulta (Nora) on liian monen viikon takaa. Silloin vaivuttiinsängynpohjalle kovan kivun ja säryn alistamana. Onneksi kuitenkin pohjaltakin koitti nousu ja pääsi taas kivaan sporttirytmiin.

Ensin kokeilin ihan vaan kävelyllä kolmen lepopäivän jälkeen - sujui ihan ok. Samana päivänä kokeilin kevyesti myös boulderointia. Hyvä lämmittely ja sitten helppoja reittejä - ei toiminut. Biitsi piti jättää väliin, että pääsi viikon kohokohtiin, eli lentispeleihin. Ensimmäiset treenit todella tuskaiset kuten olo muutenkin, vaikka yleensä jo kahden päivän jälkeen on pystynyt sentään elämään. Onneksi Kiropraktikko auttoi. Ranka auki, lukot nurkkaan ja uusi ihminen esiin. Tai oikeastaan se sama vanha, mutta uudella ilolla ja innolla.

Boulderointi sujui heti paremmin, vaikka voimat oli kyllä kadoksissa parhaasta terästä. 40 minuuttia jaksoi kohtuullisesti ja sitten tuli totaalinen stoppi. Ekassa pelissä eivät kädet tuntuneet vielä yhtään omilta. Asiaan saattoi vaikuttaa kyllä kinesioteippaus ja huono lämmittely. Tappiota en silti laita yksin omaan piikkiin. Toisella pelissä seuraavana päivänä oli aivan toinen ääni kellossa. Kädet toimi, kinesio toimi, parempi lämmittely, ja huomattavasti parempi fiilis. Voittoa en silti laita täysin omaan piikkiin, vaikka vahvasti olinkin siihen syyllinen. ;)

Sitten koitti lähtö reissuun, josta enemmän seuraavassa merkinnässä tässä eetterissä. /N