28. syyskuuta 2012

Saappaat jalassa

Olin niin iloinen torstaiaamuna, kun takana oli aktiivisesti alkanut viikko ja loppuviikollekin oli hyviä suunnitelmia. Maanantain pelistä jo kirjoitinkin lyhyesti, tiistaina 1,5 tunnin lentistreenit, jotka olivat melko kovatempoiset, ja keskiviikkona reilu 3 tuntia kiipeilyä ja uusien aikaisemmin saavuttamattomien reittien nujertamista. Mutta torstaina päivällä oli kaaduttava saappaat jalassa sänkyyn. Illalle oli kalenterissa kahdet treenit, mutta kumpiinkaan en päässyt enää nousemaan. Myöhemmin illasta ainoa paikka, jossa liikkumatta pystyi olla siedettävän kivun rajoissa, oli olohuoneen lattia. Neljä tuntia siinä maanneena alkoi olla melko kylmä, nälkä ja paikat puutuneet. Eikö juuri sinä hetkenä, kun tarvitsen kipeästi auttavaa kättä, kädellä on muuta menoa...

Minulla oli siis mennyt T4-nikama lukkoon ja sitä ympäröivät lihakset täyteen kramppiin. Päätä ei voinut liikuttaa, kun se tuntui painavan ainakin tonnin. Kädet eivät nousseet ja jokainen haukotus, aivastus tai pelästys tuntui kuin puukolla olisi iskenyt. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun minulle tapahtuu näin. Lihakset nikaman ympäriltä on vain rentoutettava ja siten poistuu myös kipu.

Aikaisemmin nämä eivät ole kestäneet sietämättöminä kuin päivän. Nyt makaan toista päivää sängyssä, eikä vieläkään ole täysin kivutonta liikettä, vaikka kipu onkin jo siedettävämpi ja saan kohotettua päätäkin hieman ilman tukea.

Luulen, että kiipeilystä jumiutuneet kädet ja hartiat, oikean käden kireä hermo sekä pitkät päivät koneen ääressä töissä ovat aiheuttaneet tämän. Enää 34-vuotiaana ei ole niin vetreässä kunnossa, että pystyisi päivästä toiseen tehdä lähes maksimisuorituksia, käymään töissä ja unohtaa lihashuollon. Lihashuoltoon on panostettava, vaikka sen kustannuksella, että joitain varsinaisia urheilusuorituksia jäisi väliin tai ne olisivat lyhyempiä.

"Oppia ikä kaikki", se kai pitäisi pitää mielessä. Tai ainakin yrittää oppia kokemuksista. /N

24. syyskuuta 2012

Mahtavuutta

Kiipeily on tällä hetkellä mahtavuutta. Vaikka sormissa ei ole nahkaa, kynnet ovat kuluneet lakkoineen, hartioissa ja olkapäissä kinnaa, kyynervarsissa kiristää, lonkat tuntuu käytetyiltä, keskivartalo on makaronia ja pohkeissa kivistää, niin en vaihtaisi hetkeäkään seinällä koetuista hetkistä pois!

On niin hienoa kavuta alaköydellä 25 metrinen seinä ylös, varsinkin, kun matkalla osaa jopa levätä itsenäisesti ja huoltaa käsiä. Koko ajan ei tarvitse tulla köyteen roikkumaan. Ja onpa mahtavaa liidata hänkkiä seinää, kun ainoa mahdollisuus luovuttaa on pudota monta metriä alaspäin. Ainakin pistää yrittämään viimeiseen asti. Kuvailematon fiilis tulee myös, kun pääset toppaamaan reitin, joka on jäänyt puolitiehen edellisillä yrityksillä.

Viikonloppuna kiipeilyä hieman eri muodoissa perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina, yhteensä kymmenen tuntia. Tahtikin on kova, kun kaksin mennään, mutta en valita, tahti on oikeasti ihan sopiva. Itseäni kehittääkseni menin välillä yläköydellä vaikeampia reittejä, alaköydellä pitkiä helpompia reittejä, alaköydellä haastavia reittejä, yläköydellä helppoja reittejä monta putkeen ja välillä tuli myös boulderoitua.

Greidit nousee kohisten, kun treeniä on paljon. Pitäis myös pitää huolta fysiikasta ja treenata puitteita. Onneksi on hyvä treenikamu, Sami, niin homma menee koko ajan eteenpäin. Ilman Samia painisin yhä samalla aloitustasolla ja pohtisin samoja kruxeja loputtomiin. Nyt odotetaan syksyn huipennusta, eli Sisilian matkaa, jossa kiipeilytaidot pääsevät todelliseen testiin.

Kiipeilyn myötä olen fyysisestikin loistavassa kunnossa. Passi lentää, jalat liikkuu, löytyy voimaa keskikropasta ja liikkuvuuttakin on, paitsi käsissä. ;) Näillä mennään ja korkealle mennäänkin! :D
/N

PS. Maanantaina alkoi sarja ja ekasta pelistä kahden murskatappiollisen erän jälkeen voitto kolmannessa 27-25 ja koko ottelu kotiin 3-2. Hyvä meidän jengi!

23. syyskuuta 2012

Beach volley-tekniikka: Hihalyönti ja aloitussyöttö

Hihalyönti ja sen käyttö eri tilanteissa.
Hihalyöntiä voidaan käyttää beach volleyssa jokaisessa kolmessa kosketuksessa, koska se on ns. kova kosketus. Hihalyönnillä voi vastaanottaa, passata, hyökätä ja puolustaa. Hihalyönti tehdään kahdellä kädellä. Kädet laitetaan päällekkäin kämmenet ylöspäin ja peukalot painetaan yhteen.Kyynerpäät ovat suorina koko hihalyöntisuorituksen ajan. Pallo koskettaa yhtäaikaisesti molempia käsiä kyynervarren alueella, optimaalinen alue on 5 cm ranteiden yläpuolella. Käsivarret muodostavat tason, jolla pallo ohjataan haluttuun paikkaan. Hihalyönnissä on tärkeä muistaa jalkojen käyttö, käsien korkeus, hartioiden käyttö, vartalon suunta ja saatto.


Vastaanoton valmiusasento:

Esimerkkejä hihalyöntisuorituksesta vastaanotossa:






Hihalyöntipassissa liike tapahtuu pääasiassa jaloilla. Kädet ovat korkealla, lähes leuan korkeudella suorina vartalon etupuolella. Vartalon rintamasuunta on siihen suuntaa minne pallo halutaan. 

Esimerkkejä hihalyöntisuorituksesta passissa:



Alhaalta pelattavat puolustuskosketukset.

Puolustuksen hihalyönti ei eroa oleellisesti edellämainituista hihalyönneistä. Puolustuksessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että liikkutaan jaloilla nopeasti pallon alle ja on aina parempi koskettaa palloa kahdella kädellä, hihalyönti, kuin yhdellä kädellä. Puolustuksessa pallo nostetaan yleensä vain ylöspäin, eikä tarkasti tiettyyn paikkaa, ellei hyökkäys ole erityisen helppo. Puolustuksessa kädet eivät saa olla valmiiksi yhdessä, jotta liikkuminen olisi helpompaa. Yhdellä kädellä tehtävät puolustukset tehdään yleensä liikkeestä syöksymällä. Toisella kädellä otetaan syöksyyn tukea ja toisella nostetaan pallo kovalla kosketuksella (käsi nyrkissä) ylöspäin. 
Sivulta tehtävät puolustukset pyritään tehdä vartalon etupuolelta ja vartaloa tuetaan "ulkojalalla". Jos vartaloa ei saa pallon taakse, ohjaavat kädet pallon haluttuun paikkaan, toinen käsi on korkeammalla kuin toinen.

Puolustuksen valmiusasento:









Esimerkkejä puolustussuorituksista hihalyönnillä. 






Esimerkkejä yhdellä kädellä tehtävistä puolustussuorituksista:




Aloitussyöttö.
Aloitussyöttö tehdään yhdellä kädellä ja sen on oltava ns. kova kosketus. Palloa pitää lyödä ilmasta, ei suoraan toisesta kädestä. Aloitussyötön voi tehdä alakautta tai yläkautta. Yläkautta tehtäviä syöttösuorituksia ovat jalat maassa ja hypystä tehtävät syötöt. Molemmilla tavoilla voi syöttää kierteistä tai leijaavaa syöttöä.
Yläkautta tehtävässä aloitussyötössä molemmat kädet nousevat ylös. Syöttökäsi viedään niin pitkälle taakse kyynerpää edellä, kuin käsi menee ja tuodaan palloon niin ikään kyynerpää edellä. Vapaakäsi antaa vauhdin vartalolle ja laskee juuri ennen syöttökäden osumista palloon. Yläkautta tehtävässä syötössä tärkeää on vapaan käden käyttö, vartalon hyödyntäminen ja suora käsi palloon osuttaessa. Leija- ja kierresyötön eri tehdään erilaisella kämmenen osumalla palloon.

Esimerkkejä jalat maassa tehtävästä syötöstä.


Esimerkkejä hyppyleijasyötöstä:


Esimerkkejä kierrehyppysyötöstä:


PS. ns. kova kosketus on pallokosketus, jossa palloa kosketaan muilla ruumiinosilla kuin sormilla, pois lukien koukistetuilla sormilla tehtävä kosketus. Pallo ei saa kuitenkaan pysahtyä tai pelaaja ei saa tietoisesti kosketta kahdesti peräkkäin. 

Kuvat samilaakkonen.kuvat.fi ja fivb.org

22. syyskuuta 2012

10 päivää

10 päivää sitten postasin viimeksi treenikuulumisia, jep, liian kauan sitten. Tässä listaa mitä on tullut tehtyä:

Lentopallo - 2 kertaa
Joukkue alkaa saada muotonsa. Treeneissä hyvä meininki. Itsekin päässyt mukaan rytmiin. Seuraavaksi sitten pelataan ihan sarjamatsia.

Kiipeily - 5 kertaa
Lähinnä sisällä Kiipeilyareenalla köyden kanssa. Kerran ulkona Solvallassa. Hyvää edistystä, otteet pitää ja liideissäkin hyvää varmuutta. 5b:t menee omilla kamoilla, 5c-reiteissä vielä haastetta, varsinkin jos menee negatiiviseksi. Pari 6a:kin topattu yläköydellä kylläkin, mutta kuitenkin.
Kiipeily tuntuu hyvältä ja sillä tuntuu olevan loistavia sivuvaikutuksia muihin lajeihin. Passit lentää, keskikroppa on tikissä ja jaloissa liikkuvuutta. Ei voi muuta sanoa kuin TYKKÄÄN!!!

Beach volley - 1 kerta
Oudon hyvin menee sielläkin. Jaksaa kivasti ja pallo menee sinne minne sen haluaa.

Kävely - muutama kerta
Lähinnä hyötyliikuntaa työmatkoihin ujutettuna. Onneksi on ollut kuivaa, vaikkakin melko kylmää, varsinkin aamuisin. /N

 

12. syyskuuta 2012

Bodia ja sporttista

Maanantaina golfia Kytäjän NW:llä. Ei ihmeellistä kerrottavaa. Ihan ok välillä, täysin surkeaa toisinaan. Silti tekis vielä pelata tälle vuodelle. Nyt takana kolme kierrosta.

Tiistaina lentopalloa isolla porukalla. Itsellekin muutama kosketus. Tästä se lähtee.

Keskiviikkona boulderointia BK Pasilassa. Uusia reittejä ja toppaamatta jääneiden tikkausta. Selkeästi paremmin kuin viime viikon kerroilla. Muutamat vanhat reitit niin kavuttuja, että otteet superliukkaita. Negatiiviset tuottaa ongelmia, tarttis vinkkejä. Ehkä jo seuraavalla kerralla on kaveri mukana.

Viikonlopulle tiedossa lentopalloa, niin itse kentällä kuin katsomosta. Suomen lentopallomiehet kohtaavat EM-karsintaturnauksessa Romanian, Kreikan ja Montenegron Vantaan Energia-areenalla pe, la ja su.

Piriformis oireilee ja nyt kiukuttaa

Parisen viikkoa olkapää on ollut siinä kunnossa, että sillä uskaltaa jotain tehdäkin. Ilo toipumisesta oli lyhytaikainen, koska samaan aikaan, kun olkapää tuli kuntoon, niin piriformis alkoi oireilla.

Muutama viikko on nyt sitten tehty puolivaloilla yhtä sun toista. Ohjelmassa on ollut golfia, punttia, tennistä ja lentistä. Kerran kävin jopa välillä biitsiäkin kokeilemassa. Kiukuttaa aika isosti jatkuva himmailu. Ei sovi tälle päälle lainkaan.

Tänään selviää sitten, miten säbämaila pysyy kädessä. Edellisestä setistä taitaakin olla jo kulunut kolmisen kuukautta. Mä oon varmaan tosi hyvä.

9. syyskuuta 2012

Ja taas mennään

Viime viikolle en enää saanut mahdutettua omaa sporttia. Torstaina vedin kuitenkin 3 tunnin biitsikurssin ja viikonlopun katsoin Maarianhaminassa maailman huippubiitsiä Paf Openissa.

Tämä viikko alkoi väkevästi uusilla treeniajoilla. Maanantain biitsi sujui todella hyvin ainakin liikkumisen ja puolustamisen osalta. Oltiin suorastaan voittamattomia Minkki P:n kanssa.

Tiistaina lentopalloa jopa 12 pelaajalla. Ihan huippua. Intoa tytöillä riitti ja itsekin pääsi jonkin verran leikkimään pallolla.

Keskiviikkona boulderoimassa Boulderkeskus Pasilassa. Jotenkin reitit oli tosi vaikeita. En päässyt mitään 5a:ta vaikeampaa ylös. Enkä tiedä pääsinkö kaikkia niitäkään. Oli mukava kiipeillä 1,5 viikon tauon jälkeen, mutta ei kivaa kiipeillä yksin. Kyllä kaverin kannustus ja vinkit saavat musta ainakin paremman terän irti. Eikä oikein jaksanutkaan, kädet väsyivät ennen aikojaan. Tunnin taistelin, mutta jo 30 minuutin jälkeen jädet oli mössöä. Ehkä oli liian tiukka tahti.

Torstaina taas lentistä, nytkin jopa 10 tyttöä. Itse fysiikat ja tietysti pallon kanssakin jotain. Parasta valmentajan silmissä on, kun tytöt tekevät mitä sanotaan, yrittävät oikeasti tehdä hyviä suorituksia ja kuuntelevat vinkkejä. Työ pitää toki tehdä itse ja osoittaa, että on halua, onneksi sitäkin löytyy kivasti, ettei sitä joudu käskeä.

Pe ja la autossa ja kokouksissa istumista, kohteena Kuortaneen Urheiluopisto. En muista olenko käynyt siellä vuoden 1996 jälkeen, jolloin silloin vain kirkossa. Sitä ennen 1993 tuli vietettyä kaksi viikkoa lentisriparilla. Riparimajoituksen, eli Eppulan, paikalle oli rakennettu Liikuntahotelli. Olikin oikein hieno hotelli.

Sunnutaina ensin pari tuntia biitsin kurssin ohjausta. Jo heti ensimmäisellä kerralla oli kiva nähdä onnistumisen elämyksiä, saa ohjaajankin seuraavalla kerralla mukaan. :) Päälle tunti boulderointia Kiipeilyareenalla. Ei sujunut kovin rapsakkaasti. Neloset sentään menee hyvin, mutta vähänkään vaikeammat ei jotenkin taipuneet. Ei uskaltanut, ei saanut itsestään parasta irti, pelkäsi dynota, selitti lyhyydellä, kroppa ei pysynyt negatiivisella lähellä seinää, en tiedä... Sormet aukesivat ja oli pakko lopettaa. /N

ShareThis

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...