Olympialaisissa pelataan huimia taisteluita kullankiilto silmissä. Naiset pelaavat välieränsä torstaina ja miehet perjantaina. Välieräjoukkueissa on käsittämätön määrä taitoa, intohimoa, ulottuvuutta, nopeutta, tarkkuutta, peliälyä, pituutta, ponnistusvoimaa, taktiikkaa jne... Pelkästään katsomalla näitä otteluita oppii itse todella paljon. Tietenkin pitää myös osata katsoa. Ei riitä, että on silmät auki ja näet kumpi voittaa, vaan on myös ajateltava. On kuviteltava itsensä samaan tilanteeseen, nähtävä miten pallottomat pelaajat liikkuvat, katsottava miten joukkue kokonaisuudessaan sijoittuu kentälle ja vielä hidastuksissa kiinnitettävä huomio yksityiskohtiin, käsien ja jalkojen asentoon, liikkeen suuntaan, yksittäisiin pallokoskektuksiin.
Toistot on se tapa, jolla jokaisen yksityiskohdan saa treenattua sujuvaksi, automaattiseksi ja virheettömäksi. Toinen tapa tulla paremmaksi on treenaaminen kovempaa kuin pelitilanteessa tarvitsee. Jos et koskaan yritä vaikka hakea palloa 10 metrin päästä, tuskin saat sitä haettua tositilanteessa viidenkään metrin päästä.
Lisäksi pitää olla puitteet kunnossa, eli jokaisen pelaajan kropan. Kropan on oltava vahva, että jaksat treenata, saati sitten tehdä niitä äärimmäisiä suorituksia peleissä. Taitojen ja fysiikan tasapainoinen kombinaatio antaa pelaajalle myös kolmannen ulottovuuden, nimittäin pään. Jos ei tarvitse keskittyä jokaiseen yksittäiseen suoritukseen ja kunto kestää, niin pystyt hyödyntämään paremmin myös peliälyäsi ja henkistä vahvuuttasi sekä intohimoa.
Näillä ajatuksilla ja kokemuksilla haluan valmentaa nykyistä
joukkuettani. Sen ei ole väliä, onko joukkue millä sarjatasolla, mutta
toistolla ja yrittämisellä saa aina parannettua omaa tasoaan. Pelaajalla pitää tietenkin olla myös halu ammentaa valmentajansa sanoista, teoista ja esimerkistä. Ei yksin riitä, että minä seison kukkona tunkiolla ja komennan.
Keskiviikkona treenattiin puolustusta. Puolustus vaatii myös hyökkäyksen, joten treenasimme myös pallonlyömistä, tässä vaiheessa ihan jalat maassa. En osaa sanoa kuinka monta kosketusta jokaiselle tuli, mutta uskon että satoja. Samalla mentiin myös fyysisesti korkealla tasolla. Väsyneenä, ei jaksa ajatella, ei jaksa liikkua, joten taitotason pitää olla niin hyvä, että pallo menee automaattisesti oikeaan paikkaan. Nämä treenit tuottavat vielä kaudella hedelmää. Tiedän sen jo nyt! :)
Ps. Oma treeni oli lähinnä fysiikkapuolella, mutta tuli siihen mukaan muutama pallokosketuskin. /N
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti