Meikäläisellä näyttää olevan seuraavanlainen ongelma: mitä enemmän periaatteessa olisi aikaa, sitä harvemmin päivittää blogeja. Tämähän ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö mitään olisi tullut tehtyä.
Maaliskuun lopulla tuli käytyä fyssarilla ja pelaamassa peruspelit Myllyssä. Pääsiäinen tuli ja meni. Tavoite oli päästä hiihtämään, mutta kelit eivät olleet häävit. Pitkäperjantain kalorit poltettiin tunnin kävelylenkillä sekä tanssimatolla.
Sunnuntaina käytiin vaihteeksi keskustan Elixialla tekemässä peruskeppijumpat ja venyttelyt. Maanantaina puolilta päivin sama setti ja illalla vielä 45min kävelyä ja tunti perhetennistä.
Tiistaina (muistaakseni) lepäilin ja keskiviikkona taas Myllyssä heilumassa mailan kanssa. Torstaina oli vuorossa sama setti lentopalloa Noran kanssa. Treeni oli sen verran "muikea", että varsinkin nilkka oli aivan kuutamolla perjantaina. Muusta kropasta puhumattakaan. Pieni hölkkä illalla onnistui kuitenkin jo kivuttomasti, joten lauantaina ei ollut ongelmia lähteä pelaamaan Tampereelle.
N35 salibandyn lopputurnaus pelattiin siis eilen. Ohjelmassa oli kolme peliä, eikä pelaajamäärällä todellakaan juhlittu. Jalat olivat yllättävän tukkeessa ensimmäisessä pelissä ja hapottivat alusta alkaen. Polvi ei noussut lainkaan. Ilmeisesti torstain treenit olivat kovemmat kuin luulin. Keskikropan lihakset eivät kestäneet edes yskimistä... Onneksi ensimmäinen peli kuitenkin hoidettiin kotiin. Toisessa ja kolmannessa pelissä ei kropassa tuntunut enää mitään ongelmia. Olisi helposti jaksanut pelata vaikka vielä yhden lisää. Valitettavasti kuitenkin ratkaisevassa pelissä tuli turpaan 2-3 ja kauloihin ripustettiin hopeiset SM-mitalit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti