Tykkään kalkkikivestä

Matka jatkuu, nyt on takana seitsemän kiipeilypäivää. Paikalla ollaan siis oltu kahdeksan päivää plus matkustuspäivä, joten kalliota on koluttu ahkerasti. Kiipeily kalkkikivellä on niin huippua verrattuna Suomen graniittiin. Kiipeilyä täällä voi verrata sisäseinäkiipeilyyn sillä erotuksella, että maisemat ovat pikkasen paremmat ja samalla pääsee nauttimaan myös auringosta. ;)

Viimeksi mainitsin neljä paikkaa, niistä unohtui viides eli Val Lomasone. Noiden viiden lisäksi on tullut kaksi lisää: Promeghin ja Sisyphos. Näitä paikkoja voi käydä kurkkimassa täällä ja täällä. Myös täällä on juttua noista paikoista yhden tuttumme kirjoittamana. Siellä saattaa vilkkua kuvia minusta ja Samistakin. :)

Greidit ovat pysyneet hyvin tasaisina läpi reissun. Pääasiassa 5C:tä ja 6A:ta. Luulisi jo että viikon treenin jälkeen pääsisi vaikeampaakin, mutta ehkä huonolla lihashuollolla ja lämmittelyllä on osuutensa asiaan. Per paikka on tullut kiivettyä 5-9 reittiä riippuen reittien pituudesta ja tarjonnasta. Oikea käsi, jossa ilmeisesti tennis- tai golfkyynerpään oireilua ei tykkää kovasta tahdista ja vaikeammista reiteistä. Kylmä, hieronta, venyttely ja kompressiohiha onneksi auttavat. Polvet on tullut kolhittua huolella ja pohkeissa tuntuu sekä varvistelu kiipeillessä että jyrkät lähestymiset. Mukana on vain Miurat, joten tukea ei jalkapohjalle tule, vaan kaikki on tehtävä lihasvoimin. :)

Hankintoja on tullut tehtyä niukasti. Vain mankkapussi, muttei tietenkään mikä tahansa mankkapussi. Didillä on ilmeisesti samaa sarjaa. :) Tämän minun nimi on Lena. ;) Sopii hyvin Pörrö-sarjaani. :D

On kai sitä jotain lihaksiakin yläkropassa tai sitten rasva menee pullistellessa rullalle. ;)

Edellinen ja pari seuraavaa kuvaa Sisyphoksesta. /Nora

Vaselina (6a) reitin purkua Samin jäljiltä, olipa hankalaa...

Näillä kavereilla on pikkasen parempi grippi kuin itsellä, traversasivat koko kallion matkan poikittain. :)