17. lokakuuta 2011

Mihin tämä aika oikeasti menee...?

Taas vierähti yli viikko edellisestä päivityksestä. Täysillä on painettu sporttia, vaikkei sitä ole tänne ehtinyt päivitelläkään. Jos nyt jotenkin yrittäisi tuon viime viikon ohjelman muistella niin se meni suunnilleen näin.

Maanantain "urheiluksi" lasken verenluovutuksen veripalvelussa. Hemoglobiini oli 132 tällä kertaa.

Tiistaina peruslentistreenit Kisiksellä. Hyvä lämmittely ja ok tempo treeneissä toivat hyvän fiiliksen. Syöttäminen on lähtökohtaisesti yhä hanurista, varsinkin kun pitää kello kaulassa syötellä tiettyihin paikkoihin kentällä. Ei oo vaan mun juttu.

Keskiviikkona pitkästä aikaa Liikuntamyllyyn säbäilemään. Jengiä oli ihan pirusti, eivätkä vaihdotkaan olleet jouhevammasta päästä. Muuten ok peliä, mutta ei tarvinnut tosiaan piiputtaa.

Torstaina oli vuorossa kotipeli Kisiksellä. Onhan se keskimääräistä kivempi saada pelata kuin istua penkillä koko ajan. Ilmeisesti kondis ei ole tarpeeksi kova, koska peliaikaa tuntuu yhä irtoavan vähän nihkeästi. En kyllä ihan allekirjoita niiden muidenkaan pelaajien huippukondista, joten missä lie vika... Noh, aina voi parantaa omia otteitaan. Voitettiin joka tapauksessa viime kauden vanha porukka tai mitä siitä nyt oli enää jäljellä.

Perjantaina nokka kohti Vierumäkeä ja siellä 70 minuutin hieronta. Olo oli kuin olisi katujyrän alle jäänyt, mutta veri lähti mukavasti kiertämään. Päälle vielä yrttihöyrysaunat Spassa ja homma oli paketissa.

Lauantaina oli käsi&keskikroppapuntti, sunnuntaina kierros golfia Classicilla sekä jalkapuntti. Tennis jouduttiin jättämään väliin, koska torstaina pelissä lievästi vahingoittunut lähetäjä ei ollut vielä täysin toimintakunnossa. Paraneminen on kuitenkin hyvällä alulla, joten tänään uskaltaa taas mennä kokeilemaan palloa hallille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

ShareThis

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...