Huhtikuun loppu ja wappu

Tiedättekö mitä, lentiskausi on vihdoin ohi. Pitkä se oli, mutta myös erittäin onnistunut. Tykkäsin pitkästä aikaa lentiksestä ja jopa ihan innostuin. Katsotaan mitä se tarkoittaa sitten ensi kaudella. Pääsin taas sellaiselle tasolle, että itsekin voi olla tyytyväinen. Sama pelipaikka läpi kauden helpottaa hirveästi. Ja sekin, että on valmentajana lähes kaikissa treeneissä läsnä ja aina tekee jotain, vaikkei koko treeniä, mutta jotain.

Lentiskauden päätti N35-turnaus, josta kotiin palattiin sijalta 7. Turnausraportti lyhykäisyydessään. Meidän joukkueessa 7 pelaajaa, joista yhdellä repesi akillesjänne ekassa pelissä - seurauksena pelin luovutus, kun liberoa ei voinut vaihtaa kenttäpelaajaksi ja viidellä ei saanut pelata. Toisessa pelissä tiukka tappio turnauksessa pronssille tulleille. Kolmannessa voitto niin kuin piti - ja tuloksena lohkon 3. sija. Karsintapelissä kuuden parhaan joukkoon vastaan tuli loppuviimein koko turnauksen voittanut joukkue ja siitä sitten taistelemaan sijoista 7 ylöspäin. Toisena päivänä voitto molemmista peleistä, kuten pitkin ja lopputulos seitsemäs. Kolme voittoa, kaksi tappiota (1. ja 3.) ja yksi luovutus - ei huono tuon ikäluokat junnuilta kuudella pelaajalla. ;)

Kahden päivän kuusi peliä, eli 14 erää, tuntui kohtuullisesti, muttei liikaa jaloissa sekä käsissä. Maanantaina ja tiistaina ei kuitenkaan tullut liikuttua muuten kuin työmatkakävelyn puitteissa. Wappupäivänä avattiin ulkokiipeilykausi Jaanankalliolla.  Pääasiassa helppoa nousua, mutta tuli testattua myös 6B+-krimppailua.Pari liidiä, muuten yläköyttä. Tärkeintä oli wappupiknik ja tutustuminen taas graniittiin.

 Mitä muuta mahtui huhtikuun loppuun?
- lentistreeniä
- Kari Traan Challengea
- kiipeilytreeniä sisällä
- venyttelyä
- pientä sairasteluakin (kuumetta)

Tästä alkaa uusi treenikausi kesän kiipeilyreissuja silmällä pitäien. Ulos olisi kova hinku niin pyörän päälle kuin kalliolle. Golfiakin voisi koittaa jossain vaiheessa. Toivotaan kivoje ulkosporttikeljeä koko Suomeen! /Nora