29. huhtikuuta 2014

Itsestäänselvyyksiä

Luin Optimal Performancen Jonin kirjoittaman postauksen ihannevalmennettavasti. Hänen ihannevalmennettava on urheilija. Itse en sinänsä itseäni enää urheilijaksi lue, mutta kyllä nämä seikat ovat minulle itsestäänselvyyksiä.

Yhdeksän asiaa, jotka jokainen voi oppia urheilijalta

Ehkä urhelija onkin asenne, ei määritelmä. Ehkä se on ihmistyyppi, eikä vain numero rinnassa voittoa hamuava henkilö.

Jos onnistumiseen vaaditaan nuo yhdeksän asiaa, en ihmettele miksi Bikini Challenge oli minulle niin helppoa. Nyt kun en ole asennoitunut Enduranceen yhtä suurella vakavuudella, enkä ole maksanut siitä, ei tuloksetkaan ole yhtä hyviä.

Voiko noita asioita opettaa aikuiselle ihmiselle? Tuskin. Ne pitää olla tietyllä tapaa opittuja jo jostain kauempaa. Itsellä nuo seikat kumpuavat jo varhaisesta nuoruudesta, kun aloitin urheilulajien harrastamisen. Sama asenne on jatkunut näihin päiviin asti ja tuskin enää koskaan häipyy minusta.

Itsepohdiskeluna omat vastineeni ja esimerkkini kohta kohdalta.

1. Urheilijat eivät jää rypemään epäonnistumisissa:
Jos vajoisin kesken pallon, kesken pelin, kesken sarjakauden maahan antautuneena, en tulisi ikinä voittamaan mitään. Voittaminen on parasta, vaikka ihan itsensä voittaminen!

2. Urheilijat ovat aidosti kiinnostuneita oppimaan uutta
Todellakin, on mahtavaa kehittää itseään, tulla koko ajan paremmaksi. Aina löytyy joku, joka osaa minua paremmin ja kannattaahan se hyödyntää, ettei aina tarvitse keksiä pyörää uudestaan.

3. Urheilijat priorisoivat
Juuri näin, tästä on ihan miljoona esimerkkiä. Ehkä isoimpina ovat ne, että juhlissakin voi olla ilman alkoholia ja seuraavana päivänä voi sitten sportata kuin juhlia ei olisikaan, mutta todellisuudessa on päässyt nauttimaan molemmista päivistä.

4. Urheilijat katsovat asioita pitkäjänteisesti tulevaisuuteen
Lentopallokausi kestää 6 kuukautta ja sen alla on 3-4 kuukauden treenikausi. Bikini Challengekin kesti 10 viikkoa ja viikon tauon jälkeen on vielä 4 viikon Extra. Oma kiipeilytavoite on asetettu tälle vuodelle, ei ensi viikolle. Olympialaiset ovat joka 4. vuosi...

5. Urheilijat kantavat itse vastuun
Minä itse laitoin suuhuni ne ruuat, joita BC:ssä oli sallittu. Toki Sami auttoi voimakkaasti siinä, että hän osti kaupasta niitä ruokia, joita toivoin. Itse siis teet mitä teet itsellesi, ympäristö voi auttaa, mutta mitään ei kukaan tee sinun puolestasi loppukädessä.

6. He ovat tehneet elämänsä eri osa-alueista sellaisia, että ne tukevat onnistumista
Kauppalista, eväät, vesipullo, kengät, laukut ja muut asessorit. Kun on valmistautunut, ei voi kuin onnistua. :)

7. He kääntävät kivet, kannot ja männynkävyt saadakseen haluamansa
Peliurani aikana asuin Tampereella ja pelasin Pieksämäellä, asuin Helsingissä, olin töissä Tampereella ja pelasin Hämeenlinnassa. Kävin lukion Jyväskylässä ja Tampereella, vaikka olen kotoisin Karkkilasta. Woman got to do, what woman got to do!!

8. Urheilijat asettavat tavoitteen
HeiaHeian viikkotavoite on 10 tuntia, ylittyy joka kerta. BC:n tavoite oli 5 kg, loppuviimein meni 6,5kg. Nyt Endurancessa on periaatteessa tavoite tiputtaa paino 60 kiloon, onneksi on vielä 7 viikkoa aikaa. Tavoitteena kiivetä 6C liidaten tänä vuonna...

9. Urheilijat kysyvät tyhmiä kysymyksiä
On hyvin rinnakkainen kohdan kaksi kanssa. Aito avoimuun ja uteliaisuus vie eteenpäin, koska niiden perusteella asetat itsellesi tavoitteen tulevaisuuteen, tähtäät siihen pitkäjänteisesti, varmistat, että olosuhteet tukevat sitä, et lannistu vaikka tulee esteitä, sillä tavoite pysyy yhä kirkkaana! :D

You can do it! - Itse asiassa vain sinä voit tehdä sen itsellesi!! /Nora

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

ShareThis

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...