Uutta tavoitetta hakemassa

Eilen sen keksin, nimittäin uuden tavoitteen. Vähän aikaa on seilattu tuuliajolla, oli kaikenlaista muuta päänmenoa. Mutta nyt se kirkastui. Osallistun 8.6. Kiipeilyurheilijoiden boulder-kisoihin ja silloin haluan painaa 60kg tai jopa alle. Matkaa on 3 kg, eli ei paha. Aikaa on 4 viikkoa, eli melko hyvin.

Boulderointi on voimalaji, jos vertaa köysikiipeilyyn. Meillä on Samin kanssa menossa perusvoimakausi ja sehän sisältää juurikin boulderointia. Keveys ei olisi haitaksi boulderillakaan, mutta lihaksia ei saa missään nimessä menettää. 

Boulderkisa vaatii myös kestävyyttä. Kisa-aika on 4-5 tuntia ja sinä aikana pitäis topata niin monta oman tason ylärajalla olevaa reittiä kuin mahdollista. On siis sisällytettävä perusvoiman päälle kestävyyttä, erityisesti voimakestävyyttä, mutta myös aerobista, että palautuu reiteistä nopeasti. Viimeisellä viikolla hienosäätöä ja hermotusta, elimaksimeja ja pari päivää lepoa ennen varsinaista kisaa. Se onnistuukin hyvin, kun olen Power Cupissa Raahessa. 

Hieman lisäbuustia boulderkuntoon olen saanut IFSC:n suorista lähetyksistä maailman cupista:

Shauna Coxsey otti ensimmäisen WC-osakilpailuvoittonsa Grindewaldissa. Dmtrii Sharafutdinov taas avasi kauden 2014 voittotilin Bakussa.

Toivottavasti seuran kisoissa on vähän helpompiakin reittejä...

Mitä on tapahtunut sitten viime kerran. Kiipeilyä, biitsiohjausta, aamujumppaa, punttisalia, lentiskoutsaamista, mäkikävelyä ja pyöräilyä. Aika rutinoitunutta toimintaa, ei yllätyksiä, ei pettymyksiä, mutta tuloksia kyllä! /Nora

Sporttikavereiden kanssa kivaa

Sporttailussa on liikunnanilon lisäksi parasta myös kaverit. Heidän kanssa haluaa viettää aikaa myös varsinaisen tekemisen ulkopuolella ja yhdistää varsinaiseen tekemiseen myös hieman muuta. Menneellä viikolla tästä kaksi hyvää esimerkkiä:

1. Wapun kiipeilypiknik
2. Joukkueen kaudenpäättäjäiset

Wappupiknikhän on jo perinne. Kahtena edellisenä kertana on piknik toteutettu ulkokiikkujen lomassa Jaanankalliolla, mutta nyt kylmästä ja märästä kelistä johtuen päädyttiin sisätiloihin, Salmisaareen Kiipeilyareenalle. Ei muuta kuin pöytäliina pöydälle ja eväät esiin.

Tarjolla oli vietnamilaisia rullia kastikkeineen, salaattia, lihapullia, dippivihanneksia, munkkeja, mansikoita ja bataattiproteiinikakkua. Prodekakku toimi myös palkkarina. :)

Kiikutkin sujuivat hyvin, vaikkei kylläkään Teekkarilakki päässä. Kokeilin, ei toiminut.

Joukkueen päättärit alkoivat sporttisesti urheilukentältä. Vähän temppuilua, hyppelyä, heittelyä ja vaikka mitä ja sitten saunaan ja viettämään laatuaikaa yhdessä. Tarjoilut olivat perus naisten illan kevyet:

Eli muutaman sadan gramman pihvit per naama, pekoniin käärittyjä herkkusieniä juustolla sekä voissa paistettua parsaa bataattiranskisten kera. Oli meillä salaattiakin. :)

Itsellä ei tuolla urkkakentällä oikein sujunut, kaipa sitä on vaan tullut vanhaksi ja pitäisi lämmitellä, että irtoaisi. Kimmoisuuden puute oli hurja, mutta eipä sitä ole tullut hypittyäkään sitten lentiskauden, joka päättyi huhtikuun alkupuolella.

Mitäs muuta?

• Pyöräilykausi avattu, koettu on myös puhjennut kumi ja 7 km kävely pyöräilykengissä
• Biitsikurssien ohjausta
• 1,5 viikon kiipeilytauko, joka teki todella hyvää, nyt tuntuu kevyeltä jopa 6B+:n liidaaminen.
• Takaisin treeniohjelman ja ruokavalion pariin parin viikon sooloilun jälkeen
• Aamujumppailua joka aamu
• Valmennuspestin aloittamista

Siinäpä tärkeimmät! Reipasta kevättä kaikille! /Nora